Echinacea tehoaa
    tulehduksiin

     
    Echinacea purpurea (punainen auringonhattu, punahattu) on yksi tunnetuimmista ellei tunnetuin miedoista rohtokasveista.

    Meillä se on kuitenkin varsin uusi tuttavuus, sillä vasta 1960-luvulla ensimmäisen auringonhattuvalmisteen, Alfred Vogelin kehittämän Echinaforcen, myötä kasvin rohto-ominaisuudet tulivat yleiseen tietoisuuteen.


     
    Echinaceaa on käytetty rohtotarkoituksiin jo vuosisatoja. Ensimmäinen maininta kasvista on vuodelta 1762 Flora Virginica -nimisessä teoksessa. Pohjois-Amerikan intiaanien tiedetään käyttäneen Echinaceaa haavarohtona, erilaisiin tulehduksiin ja jopa käärmeenpuremiin.

    Alfred Vogel löysi Echinacean yhdellä tutkimusmatkoistaan oleskellessaan Pohjois-Amerikan sioux-intiaanien vieraana. Intiaanien luottamus kasviin herätti hänen kiinnostuksensa, jota edelleen vahvisti hänen omat kokemuksensa. Hän istutti intiaanipäälliköltä saamansa siemenet kotonaan Sveitsissä, ja tästä alkoi pitkä kehitystyö, jonka tuloksena syntyi Echinaforce.

    Nykyään auringonhattua käytetään yleisimmin influenssan ja vilustumissairauksien ennaltaehkäisyyn ja oireiden lievitykseen. Koska sen teho perustuu elimistön oman puolustusmekanismin aktivointiin, sitä on käytetty monien muidenkin infektioiden hoitoon. 

    Vaikuttaa immuunijärjestelmän kautta taudinaiheuttajiin
    Münchenin yliopiston farmaseuttisen biologian laitoksella suoritetut kokeet osoittavat selkeästi Echinacean tehon immuunijärjestelmään. Tutkimustyötä on johtanut laitoksen esimies,  kasvilääketieteen professori H. Wagner. 

    Tutkimuksissa Echinacean todettiin vaikuttavan epäsuorasti  immuunijärjestelmän kautta taudinaiheuttajiin. Toisin kuin antibiootit ja kemialliset lääkkeet, Echinacea aktivoi luonnollisella tavalla puolustusjärjestelmää.

    Echinacea sisältää monia yleiseen puolustusjärjestelmään voimakkaasti vaikuttavia tehoaineita. Siitä eristettiin mm. vesiliukoisia sokeripolymeerejä ja rasvaliukoisia amideja. Ne vaikuttavat  yhdessä ja erikseen puolustusjärjestelmään ja erilaisiin vasta-aineisiin ja tehoavat siten myös laajaan kirjoon erilaisia infektioita. Muita vaikuttavia aineita ovat mm. fenoliglykosidit ja juuren ekinakosidi, joka ehkäisee bakteerien lisääntymistä, sekä polyasetyleenit ja haihtuvat öljyt, jotka ovat antiseptisia. 

    Vaikutus mitattavissa
    Echinacealla suoritettiin sekä kemiallisia että immunologisia kokeita. Puolustussolujen lukumäärä sekä myös niiden aktiivisuus mitattiin. Näin voitiin todeta, miten nopeasti ja miten voimakkaasti Echinacea vaikuttaa. Mittaustuloksissa nähtiin valkosolujen yhdistymisen taudinaiheuttajiin olevan varsin vähäistä ennen Echinacean nauttimista. Echinacean nauttimisen jälkeen syöjäsolut aktivoituivat selvästi tuhoamaan tunkeilijoita. Aktivoituminen oli kolmin-, viisin- ja jopa kymmenkertaista.

    Echinaforce kliinisesti testattu
    Nykyään markkinoilla on lukuisia auringonhattuvalmisteita. Näistä kuitenkin vain muutama on testattu kliinisesti.

    Echinaforce-uutteen tehoa on selvitetty  akuuttiin influenssatartuntaan. Testi suoritettiin hajautetussa avohoidossa olleille potilaille neljän yleislääkärin vastaanotoilla Itävallassa vuosina 1989-90 lääketieteen tohtori F.D. Degenringin johdolla. Kokeeseen valittiin 77 aikuispotilasta, jotka hakeutuivat lääkärinhoitoon  influenssaoireiden (ei tavallisen vilustumisen tai nuhakuumeen) takia. 

    Testiryhmä nautti Echinaforce-uutetta kahden viikon ajan kolmesti päivässä 30 tippaa. Koko seuranta-aika oli 28 vuorokautta. Tänä aikana tarkkailtiin oireiden lievittymistä ja influenssan paranemisen nopeutta. Koehenkilöt eivät olleet nauttineet immunostimulantteja kuukauteen ennen sairastumistaan. Testin aikana ei nautittu antibiootteja eikä muitakaan lääkkeitä. 

    Echinaforcen tehoa arvioitiin nk. oireindeksin avulla. Sekä potilas että hoitava lääkäri arvioivat pistein erilaisten oireiden (esim. kuume, nuha, kurkkukipu, päänsärky) voimakkuutta. Jo kolmantena päivänä sairastumisesta Echinaforce-ryhmän indeksi oli selvästi matalampi — ts. oireet lievemmät — kuin vertailuryhmän. Sama kehitys oli selkeästi havaittavissa 8. arviointipäivänä.

    Testijakson lopussa lääkärit arvioivat, että Echinaforcella oli kliinisesti merkitsevä, myönteinen vaikutus influenssatartunnan kulkuun  87 prosentilla potilaista. Myös sen siedettävyys oli hyvä. Potilaista 88 prosenttia arvioi Echinaforcen lievittäneen oireita ja nopeuttaneen paranemista.

    Myös Echinacea-uutteesta valmistettujen Echinaforce-tablettien tehoa akuutteihin vilustumissairauksiin on tutkittu.  Placebokontrolloitu kaksoissokkotutkimus suoritettiin sairaalaolosuhteissa Uppsalassa vuosina 1996-97 infektioihin erikoistuneen lääketieteen tohtori R. Brinkebornin johdolla. Osallistujiksi valittiin 119 erityisen infektioaltista henkilöä. Yhteensä kahdeksan päivän mittaisen 
    Echinaforce-tablettihoidon jälkeen (päiväannos oli 3 x 2 tablettia) voitiin havaita huomattavaa vilustumisoireiden vähenemistä placeboon verrattuna. Tutkimusta johtavan lääkärin mukaan valmiste auttoi 68 %:iin potilaista, ja potilaiden oman arvion mukaan jopa 78%:ssa tapauksista.

    Echinacea purpurean tuorekasviuute tehokkain
    Useista eri Echinacea-lajeista tehokkaimmaksi on osoittautunut Echinacea purpurea eli punainen auringonhattu. Paras rohdosvalmiste saadaan uuttamalla etanoliin kasvin korjuutuoreita, maanpäällisiä osia sekä juurta. Etanoli uuttaa kaikki kasvin tehoaineet, jotka yhdessä saavat aikaan vaikutuksen. 

    Echinacea-uutetta voidaan käyttää myös ulkoisesti esimerkiksi kynsivallin tulehdukseen, finneihin ja pieniin haavoihin. Kasvin käyttö haavayrttinä perustuu sen kykyyn aktivoida sidekudostuotantoa. ER