| Alunperin eteläeurooppalainen kamomilla (Matricaria chamomilla) viihtyy nykyisin villinä rikkaruohona koko Euroopassa. Rikkaruoho todellakin, mutta millainen rikkaruoho! | ![]() |
|
Aito aromaattinen kamomillasaunio on kuitenkin
kyettävä erottamaan sisäisiltä ominaisuuksiltaan vaatimattomammasta
kaksoisolennostaan, saunakukasta eli peltosauniosta, joka on sitä
yleisempi. Vain aidosta kamomillasauniosta voidaan sanoa vanhaan yrttikijan
tapaan: "Eipä lääketiede tunne kamomillasauniota yleispätevämpää
yrttiä, sillä siitä on apua miltei kaikkiin vaivoihin."
Kukissa ovat kasvin tärkeimmät ja vakuttavimat aineet, kamazuleeni ja bisabolonit. Kukat kerätään pari päivää avautumisen jälkeen ja kuivataan nopeasti varjoisassa paikassa. Suurin osa lääkinnällisiin tarkoituksiin käytettävästä kamomillasta on nykyisin peräisin viljelmiltä. Kamomillaa käytetään paljon ihonhoitotuotteissa. Kamillan kukkia voi käyttää virkistäviin ja kaunistaviin käsi ja jalkakylpyihin (kourallinen kuivattuja kukkia litraan vettä). Kamomilla tunnetaan usein vain teeaineksena, mutta sen käyttömahdollisuudet ovat hyvin momenlaiset. Muista: vähän auttaa enemmän Kamomillasaunio kuuluu niihin lääkekasveihin, joita tulee käyttää sisäisesti erittäin mietoina. Jos juo kovin vahvaa kamillateetä, voi seurauksena olla pahoinvointi ja oksentelu. Sopiva annos teekupilliseen kiehuvaa vettä on kolme kamomillan kukkaa! Kamomillasaunion tärkeimpiä vaikuttavia aineita ovat sen eteeriset öljyt. Ne desinfioivat, ehkäisevät tulehduksia, rauhoittavat ruoansulatuselimistön toimintaa ja lievittävät kuukautiskipuja. Kamomilla auttaa myös hermosärkyihin, silmäluomen tulehdukseen ja monenlaisiin kiputiloihin. Kamomillateetä, jossa on eteerisiä öljyjä, voi käyttää sisäisesti ja ulkoisesti. Sisäinen käyttö lievittää mm. mahalaukun limakalvon tulehdusta. Teellä voi huuhdella tulehtuneita haavoja ja tulehtuneita tai ärtyneitä limakalvoja. Eteeriset öljyt haihtuvat keitettäessä, joten kamomillaa ei pidäkään keittää, vaan kiehuva vesi kaadetaan kukille ja teen annetaan hautua. Kamomillasauniota sisältävät tuotteet, öljyt, tinktuurat, puuterit, voiteet, höyrykylvyt, kääreet ja pakkaukset ovat parasta mahdollista ihon luonnonmukaista kotihoitoa. Kehäkukan ja sipulin tavoin kamomillakin on värjäävä kasvi. Se sopii kirkastamaan vaaleita hiuksia, ja sillä voi värjätä myös villaa ja puuvillaa, joille kamomilla antaa vaaleankeltaisen värin. Kamomilla höyrykylvyt Istumakylpy
Kamomillakasvokylpy
Silmät kannattaa pitää suljettuina, jotta ne eivät ärsyynny. Kamomillahöyry puhdistaa ja raikastaa kasvojen ihoa ja tuhoaa bakteereja. Kamomillahaude Selkä- ja lihaskipuihin kannattaa hakea lievitystä kamomillahauteesta. Froteepyyhe kastetaan kuumaan kamomillateehen tai kuumaan veteen, johon on sekoitettu kamomillauutetta. Pyyhe kierretään melko kuivaksi ja laitetaan kipeän kohdan päälle (esimerkiksi niska, selkä, olkapäät). Hauteen annetaan olla paikallaan niin kauan kuin se on lämmin. Iho alkaa usein punoittaa. Siihen kannattaa hauteen jälkeen hieroa aitoa johannisöljyä, joka lievittää punoitusta. Kamomillatee Teekuppiin laitetaan kolme kamomillan kukkaa. Kukille kaadetaan kiehuvaa vettä. Juoman annetaan hautua noin viiden minuutin ajan, jonka jälkeen se siivilöidään. Kamomillakasvovesi 2 rkl kamomillan
kukkia
Kuivattujen yrttien annetaan liota alkoholissa kaksi vuorokautta. Neste siivlöidään huolella. Sen jälkeen siihen lisätään tislattu vesi ja ruusuvesi. Ravistellaan voimakkaasti, ja siivilöidään vielä kerran. Pumpuli kastellaan kasvovedellä ja iho pyyhitään sillä. Vihje Pikkulasten iho on usein kovin herkkä ja ärtynyt. Ärtyneisyyttä voidaan lievittää tehokkaasti kamomillakylvyllä. Kamomilla onkin useiden lasten ihonhoitotuotteiden ainesosa. Vioforce-voiteessa, joka hoitaa tehokkaasti kuivaa ja halkeilevaa ihoa, on mm. kamomilla-, kehäkukka-, sanikkeli- ja salviauutteita. MR |