Miten immuunijärjestelmämme toimii - ja miksi se voi pettää
 

Immuunijärjestelmällämme on yksi tehtävä ylitse muiden: poistaa elimistöön tunkeutuneet haitalliset aineet ja sairauksia aiheuttavat pieneliöt. Muutama vuotuinen flunssa ei vielä anna aihetta huoleen, mutta toistuva, pitkittyvä sairastelu voi olla merkki siitä, ettei vastustuskyky toimi niin kuin sen pitäisi. Niitä vaanii kaikkialla elinympäristössämme: mikroskooppisen pieniä, terveyttä uhkaavia viruksia, bakteereita, sieniä ja muita haitallisia aineita. Ne saattavat joutua elimistöömme esimerkiksi hengitysteiden, ruoansulatuksen tai ihon kautta. Ne voivat myös olla peräisin elimistömme kuolleista soluista, esimerkiksi punaisista verisoluista. Immuunijärjestelmän tehtävä on poistaa nämä haitalliset tekijät niin tehokkaasti kuin mahdollista. Järjestelmän heiketessä tai toimiessa vajaavaisesti tunkeilijat pääsevät lisääntymään ja lopulta sairastuttamaan elimistön. Useimmat tartunnat eivät aiheuta minkäänlaisia sairauden oireita, koska immuunijärjestelmän solut poistavat tunkeutujat ennen kuin ehdimme sairastua. Puutteellisesti toimiva immuunijärjestelmä ei sen sijaan kykene niitä poistamaan. Seurauksena on infektio ja sairastuminen. Läsnä kaikkialla Immuunijärjestelmä on käytännöllisesti katsoen läsnä kaikkialla elimistössämme. Sen solut ovat verenkierrossa, mutta niitä on myös imukudoksessa kuten pernassa, imusolmukkeissa sekä imusuonissa. Järjestelmän solut ovat erilaisiin tehtäviinsä erikoistuneita veren valkosoluja: T-lymfosyyttejä, B-lymfosyyttejä, neutrofiiliejä, eosinofiilejä, basofiilejä ja monosyyttejä. Osa niistä kykenee tunkeutumaan kaiken tyyppisiin kudoksiin päästäkseen juuri sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Miksi juuri minä sairastuin Toiset ihmiset saavat muita herkemmin erilaisia virus-, bakteeri- ja sienitartuntoja. He sairastelevat usein, ja myös heidän toipumisensa kestää tavallista kauemmin. Monesti he eivät ehdi edes kunnolla parantua edellisestä taudista kun jo saavat uuden. Infektioalttius kertoo immuunijärjestelmän toiminnan vajaavuudesta. Vaikka tarkkaa syytä tähän onkin vaikea selvittää, ainakin seuraavien asioiden tiedetään heikentävän järjestelmän toimintaa: elimistö ei kykene riittävän tehokkaasti tunnistamaan taudinaiheuttajaa elimistö ei kykene tuottamaan kemikaaleja, joita tarvitaan immuunijärjestelmän solujen houkuttelemiseksi tartunta-alueelle valkosolujen määrä on vähentynyt tai niiden toiminta on heikentynyt. Koska kehon immuunijärjestelmä on erittäin monimutkainen, minkä tahansa järjestelmän osan häiriintynyt toiminta johtaa heikentyneeseen immuunivasteeseen. Syö monipuolisesti, vältä stressiä Jotta immuunivastetta voitaisiin parantaa, moniin erilaisiin tekijöihin on kiinnitettävä huomio ta. Tarvitaan ensinnäkin valtaisa määrä erilaisia kemikaaleja, jotta immuunivaste toimisi moitteettomasti. Näitä kemikaaleja tuottavat reaktiot ovat puolestaan riippuvaisia vitamiineista, kivennäisaineista ja hivenaineista. Ei olekan yllättävää, että ravitsemukselliset virheet ja puutokset ovat yksi merkittävimmistä syistä huonoon puolustuskykyyn. Myös pitkäkestoinen stressi ja riittämätön lepo heikentävät elimistön mahdollisuuksia reagoida ja puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. On huomattava, että niin fyysinen kuin psyykkinenkin stressi heikentävät immuunivasteen aktiviteettia kemiallisella tasolla. Eikä stressin tarvitse aina tarkoittaa kielteistä stressiä kuten perheenjäsenen sairastumista tai muuten henkisesti koettelevaa ajanjaksoa. Myös positiivinen stressi voi näännyttää. On esimerkiksi ihmisiä, joilla on jatkuvasti samanaikaisesti monta rautaa tulessa. Lopulta vahvankin ihmisen voimavarat tyhjenevät, ja immuunijärjestelmä alkaa pettää. Joskus näin saattaa käydä jo muutamassa kuukaudessa, joskus siihen tarvitaan vuosi tai pari. Liikaa työtä ja vastuuta aiheuttaa lopulta kenelle hyvänsä stressin, joka puolestaan heikentää immuunijärjestelmää tai jopa romahduttaa sen. Myös tupakointi heikentää vastustuskykyä lisäämällä soluvaurioita aiheuttavien vapaiden radikaalien tuotantoa. Sairaus ja ikääntyminen kiihdyttävät kielteistä prosessia Mikä tahansa pitkään kestävä tai krooninen sairaus kuluttaa ihmisen fyysisiä ja emotionaalisia voimavaroja. Ihminen kaikkien muidenkin orgaanisten järjestelmien tapaan voi joutua epäkuntoon tai alkaa toimia vajaavaisesti. Seuraavat tekijät pahentavat tai kiihdyttävät tätä kielteistä prosessia: ikääntyminen ruokahaluttomuus tai anorexia krooninen sairaus lääkkeet, joita joutuu nauttimaan pitkäaikaiseen tai krooniseen sairauteen. Alentuneesta immuunivasteesta kärsivät saavat tavallista useammin epämääräisiä virustartuntoja. Heillä saattaa esiintyä lisäksi väsymystä, haluttomuutta ja heikentynyttä keskittymiskykyä. Krooninen väsymyssyndrooma On myös ihmisiä, joilla virusinfektiot pitkittyvät ja muuttuvat lopulta kroonisiksi. Viime vuosina on puhuttu milloin ME:stä (Myalgic Encephalomyelitis) eli kroonisesta väsymyssyndroomasta, kroonisesta virussyndroomasta (Chronic ViralSyndrome) tai virusinfektion jälkeisestä eli postviraalista väsymyssyndroomasta (Post Viral Fatigue Syndrome). Näissä kaikissa on pohjimmiltaan kyse samasta sairaudesta, vaikkakin viimeksi mainittu kuvaa parhaiten sen kliinistä luonnetta. Sairauden oireet vaihtelevat tapauksesta riippuen ja saattavat olla varsin moninaiset. Toisinaan tämän sairauden diagnostisointi on erittäin vaikeaa. Ennen kuin diagnoosiksi vahvistetaan virusinfektion jälkeinen väsymyssyndrooma (PVFS), oireiden on kestettävä vähintään puoli vuotta. Mahdollinen aikaisempi kliininen depressio tai psykiatrinen sairaus on otettava huomioon, koska ne saattavat monimutkaistaa sairauden kuvaa. Usein kysytään, mikä PVFS:n aiheuttaa. Pohjimmiltaan kyse on immuunijärjestelmän heikkoudesta, johon taas saattaa olla useampia, aiemmin mainittuja syitä. Monissa tapauksissa kuitenkin pitkäkestoinen stressi on merkittävä syy sairastumiseen. ER Lähde: A. Vogel Institute, Immuunijärjestelmä Nämä lisäävät vastustuskykyä  Monipuolinen, kasvispainotteinen ravinto Antioksidantit: A-, C- ja E-vitamiinit, sinkki ja seleeni sekä kasvien flavonoidit Riittävä, tasapainoinen kalsiumin ja magnesiumin saanti. Kasviperäiset immunostimulantit kuten Echinacea, valkosipuli, ginseng, mustaselja, kissankynsi, nokkonen, maruna ja propolis eli mehiläiskitti. Terve, tasapainoinen suoliston bakteerifloora. Sännöllinen liikunta, mahdollisuuksien mukaan raittiissa ulkoilmassa Karaisu. Huonelämpötila korkeintaan 20-21 C°. Ilmakylvyt esimerkiksi ennen saunaa. Myös viileät tai vaihtolämpöiset suihkut sekä avantouinti karaisevat. Hyvä käsihygienia on yksinkertainen mutta tehokas tapa välttää tartuntoja. Pese ja kuivaa kädet usein ja huolellisesti!