LIIKUNNASTA laatua elämään

Liikunta vaikuttaa myönteisesti niin kehoon kuin mieleenkin. Sillä on myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuus. Mikään pilleri tai dieetti ei kykene kilpailemaan terveysvaikutuksiltaan riittävän liikunnan kanssa. Kohtuullinen, säännöllinen liikunta mm. vahvistaa luustoa ja lihaksia. Se pitää myös nivelet toimivina ja terveinä. Säännöllinen liikunta torjuu monia sairauksia kuten aikuisiän diabetestä, kohonnutta verenpainetta ja sydän- ja aivohalvauksen riskiä. Se myös lujittaa vastustuskykyä. Liikunta auttaa pitämään painon kurissa. Hidastempoinen, mutta riittävän pitkäkestoinen liikunta polttaa rasvaa, esimerkiksi tunnin rivakka kävely- tai hiihtolenkki. Sykkeen on pysyteltävä tällöin 50–60 prosentissa maksimista. Jokainen tietää, että juoksulenkin tai jumpan jälkeen on hyvä mieli ja joskus suorastaan euforinen olo. Liikunta kohottaa tutkitusti mielialaa ja vireystilaa. Se myös parantaa itsetuntoa. Kaikenlainen kuntoilu on erinomainen keino purkaa stressiä. Ja kun stressi pysyy kurissa ja uni maittaa kuntoilun jälkeen, masennuskaan ei saa yhtä helposti yliotetta. Liikunta on hyödyllistä myös sosiaalisesti, koska se mm. tutustuttaa uusiin ihmisiin. Joukkuelajeissa oppii lisäksi kommunikoimaan ja ottamaan toiset huomioon. Vain kolmannes liikkuu riittävästi Vaikka liikuntaa harrastetaan tutkimusten mukaan entistä enemmän, silti 68 prosenttia suomalaisista liikkuu terveyden kannalta liian vähän (SLU:n ja YLE:n vuonna 2005 teettämä tutkimus). Tutkimuksessa tulkittiin terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi sellainen liikunta tai kuntoilu jota harrastetaan viikon useimpina päivinä. Liikunnan tulisi olla luonteeltaan vähintäänkin hengästyttävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikuntaa pitäisi harrastaa ainakin viitenä päivänä viikossa vähintään 30 minuuttia päivässä siten, että hengästyy.  Ota asiantuntija avuksi Kun liikunnan hyödyt ovat ilmeiset, miksi kuitenkin niin monet jäävät sohvalle? Vaikeinta on aloittaminen. On kuitenkin hyvä tietää, ettei kuntoilua ole koskaan myöhäistä aloittaa. Kuntotesti, esim. polkupyöräergometritesti on luotettava menetelmä oman lähtötason määrittämiseksi. Asiantuntijaa kannattaa muutenkin käyttää alkuun pääsemiseksi. Näin välttää mahdolliset karikot ja terveysriskit tulevat kartoitetuiksi, oli sitten vasta-alkaja tai aktiiviliikkuja. Tärkeintä on löytää itselleen mieluisa kuntoilumuoto, hyötyliikuntaa unohtamatta. Vain mielihyvää tuottava liikunta muodostuu tavaksi, josta ei halua luopua — satoi tai paistoi. Kuntoilijan Vogel-vinkit Atrogel-arnikkigeeli sopii kipeytyneille lihaksille ja nivelille. Sitä kannattaa sivellä myös mustelmiin ja esim. nyrjähtäneeseen nilkkaan. Biottan rypälemehu antaa nopeasti energiaa hiihto- tai patikkaretkellä. Punaisten rypäleiden flavonoidit tekevät hyvää myös sydämelle! Crataegus-orapihlajatipat sopivat palautumista nopeuttamaan. Ne ovat erityisen hyvä apu enemmän liikkuville ja aktiivisesti treenaaville. Orapihlaja vahvistaa sydämen toimintaa ja lisää sydämen supistus-voimaa auttaen näin sydäntä palauttamaan nopeasti fyysisestä rasituksesta. ER