Väärin paranetttu? 

Alfred Vogelilla oli tapana päättää hedelmätön kiistely jonkin kasvin tai luontaishoidon tehosta lainaamalla lentävää lausetta ”wer heilt hat recht” (joka parantaa, on oikeassa). Niinpä, onko loppujen lopuksi merkitystä sillä, miten lopputulos, paraneminen, on saavutettu? Eikö ole tärkeintä, että on saanut avun vaivaansa ja vielä ilman ikäviä ja ennalta arvaamattomia haittavaikutuksia?

Ajat ovat muuttuneet, ja perinteisiä kasvivalmisteita on viimeisten puolen vuosisadan aikana paljon tutkittu. Monien kokemusperäisesti tehokkaiksi tiedettyjen rohdosten ja niistä valmistettujen tuotteiden kuten esimerkiksi Echinaforcen toimintamekanismi on kyetty selvittämään. Paljon on silti edelleen tutkimatta, eikä tutkimista ainakaan helpota elävän kasvin ja siitä valmistettavan tuotteen erikoislaatu.

Toisin kuin puhtaaksi eristettyjen kemiallisten tehoaineiden, kokonaisesta kasvista valmistetun uutteen teho on yleensä lukemattomien eri aineiden vaikutuksen summa. Tehoon vaikuttavat myös sellaiset tekijät kuin kasvin perimä, kasvuolot ja korjuuajankohta. Myös valmistusmenetelmällä on suuri vaikutus lopulliseen laatuun: onko käytetty tuoretta vaiko kuivattua raaka-ainetta, tai kuinka hyvin kasvista on onnistuttu uuttamaan sen tehoaineet lopulliseen tuotteeseen.

Niinpä kasvitieteellisesti samasta lajista valmistettu uute voi osoittautua tehokkaaksi tai tehottomaksi riippuen yllä mainituista tekijöistä. Kannattaakin olla tarkkana kasvivalmisteita valitessaan, millaista tutkimustietoa kyseisestä tuotteesta on.

Ei silti pidä aliarvioida empiiristä, laajaan käytäjäkokemukseen perustuvaa tietoa. Perustuuhan nykyinen lääketiede pitkälti ikivanhaan kasvien käytöstä saatuun perimätietoon. Ja on turha kuvitella, että tämän päivän tietämyksemme olisi tieteen viimeinen sana.

Alfred Vogel pitikin luontoa ylimpänä oppimestarinaan. Hän korosti, että ”antakaa luonnon olla mahdollisimman luonnonmukainen”. Tämä näkemys ihmisen suhteellisesta viisaudesta on yhtä ajankohtainen tänään kuin hänen esittäessään sen yli puoli vuosisataa sitten.

Elisa Rosenberg  
Päätoimittaja