Asiantuntijana professori Sinikka Piippo

Salvia estää tehokkaasti liiallista hikoilua
 

Salvia officinalis eli rohtosalvia (ryytisalvia) on vanha lääkeyrtti, joka oli tuttu jo Alfred Vogelille liiallisen hikoilun estäjänä. Luonto, paras lääkitsijä -kirjassa hän toteaa salviateen tai salviatippojen lievittävän liikaa hikoilua. Samaa mieltä on nykytutkimus, joka kuitenkin muistuttaa, että salviaa on käytettävä vain hyvin pieninä määrinä ja kuureittain. Mikäli on ihastunut salviaan mausteena, on hyvä muistaa, ettei sitä syödä yhdellä aterialla muutamaa lehtihippusta enempää. Salviaa on käytetty vuosituhansia, ja se kuuluukin vanhimpiin ja arvostetuimpiin lääkeyrtteihin. Pohjolaan salvia tuli luostarilaitoksen mukana. Mitä salviassa on Salvian haihtuvassa öljyssä on lajikkeesta ja lajista riippuen nollasta jopa kuuteenkymmeneen prosenttiin alfa- tai betatujonia. Lisäksi salviassa on pineenejä, 1,8-sineolia (12­70%, rohtosalviassa 6­16%), kamferia (14­37%), karyofylleenejä, borneolia, linyyliasetaattia, bornyyliasetaattia, linaloolia, isobutyyliasetaattia ja viridiflorilia. Aineiden määrät vaihtelevat lajeittain ja alalajeittain. On lajeja tai alalajeja, joissa ei ole tujonia lainkaan. Joissakin variaatioissa on diterpeenikinoneja (tanshinoneja). Lisäksi kasvissa on diterpeenistä karnosolihappoa eli pikrosalviinikarvasainetta, rosmanolia ja saffikinolidia. Flavonoideista salviassa on apigeninia, luteoliini-7-glukosidia, genkwaniinia, 6-metoksigenkwaniinia, hispiduliinia, kofeiinihappoa ja sen johdoksia, kuten klorageeni- ja rosmariinihappoa sekä triterpeenejä, joista tärkein on ursolihappo, saponogineja esimerkiksi oleanolihappoa ja fytoestrogeenia sekä parkkiainetta (salviatanniinia). Miten salvia vaikuttaa Salvia ehkäisee syljen, maidon ja hien eritystä, supistaa limakalvoja, lievittää kouristuksia ja rauhoittaa. Rosmariinihappo ja salviaöljy ovat antiseptisiä ja tulehduksia torjuvia. Salvia tuhoaa laaja-alaisesti elimistössä taudinaiheuttajina toimivia sieniä, viruksia ja bakteereita. Saponoginit lisäävät eritystä keuhkoputkien rauhasissa, jolloin lima ohenee. Salvia lisää sapen eritystä, edistää ruoansulatusta ja rasvaisen ruoan imeytymistä, lievittää ilmavaivoja ja on ulostavaa. Sillä on kohtua stimuloivaa vaikutusta ja se alentaa verenpainetta. Se saattaa alentaa veren sokeria eli sillä on hypoglykeemistä vaikutusta. Tanshinonit rauhoittavat keskushermostoa. Hengityselin- ja ruoansulatusvaivoihin Salvian lehtiä ja kukkivia versonosia tuoreina ja kuivattuina käytetään teenä, tinktuurana, kurlaus- ja suuvetenä. Höyrytislaamalla saatua salviaöljyä käytetään mm. yskään ja muihin hengityselinvaivoihin, kuumeeseen, poskiontelotulehdukseen sekä kurkku- ja nielutulehduksiin, kieli- ja kitalakitulehdukseen, kuumeeseen, ientulehdukseen, ripuliin, ruoansulatusvaivoihin, ruokahalua parantamaan sekä sappi- ja maksavaivoihin. Yöhikoiluun ja vaihdevuosihikoiluun Salvialla lievitetään virtsatietulehduksia, yöhikoilua, liiallista hikoilua, vaihdevuosihikoilua ja masennusta sekä pelkotiloja, hermostuneisuutta ja stressiä. Onpa tämä monipuolinen rohtokasvi avuksi myös toipilaille ja liikarasittuneille sekä päänsärystä ja migreenistä kärsiville. Salviateetä juodaan illalla tai aterioiden jälkeen. Yöhikoiluun valmistetaan tee, joka nautitaan ennen nukkumaanmenoa. Suun ja kurkun kurlaukseen tehdään hyvin vahva keite, jota ei niellä. Ulkoisesti iho-ongelmiin, reumatismiin ja kihtiin Salvia parantaa tai helpottaa ulkoisesti käytettynä voiteissa, kääreissä ja kylpyvesissä ihon haavoja, paiseita, finnejä, jalkahikeä, reumatismia ja kihtiä. Salviaa käytetään myös yleisesti mausteena kotitalouksissa ja ravintoteollisuudessa nimenomaan lihatuotteissa, virvoitus- ja alkoholijuomissa. Suuvesissä ja hammastahnoissa sekä miesten hajusteena Salviaa on myös monissa farmaseuttisissa tuotteissa, esimerkiksi suuvesissä, kurlausvesissä, hammastahnoissa, tuoksuaineena saippuoissa, shampoissa, pesuaineissa, antiperspiranteissa, kölninvesissä ja parfyymeissä, varsinkin miesten tuotteiden hajusteena. Suomessa salvia luokitellaan mausteeksi. Varoitus Myrkyllisen tujonin samoin kuin vatsaa rasittavien parkkihappojen ja karvasaineiden vuoksi salviaa on käytettävä hyvin kohtuullisia määriä ja lyhytaikaisesti. Varminta on käyttää sellaisia salviavalmisteita, joiden tujonipitoisuus on tutkittu. Salviaa ei pidä käyttää lainkaan raskausaikana, sillä tujoni voi aiheuttaa keskenmenon. Haju voi aiheuttaa päänsärkyä, ja tujoni suurina määrinä kouristuksia, huimausta ja psyykkisiä häiriöitä. Se voi sekoittaa olemassa olevaa sokeritauti- ja kouristuslääkitystä sekä vahvistaa muiden rauhoittavien lääkkeiden vaikutusta. Salviaöljyä ei saa käyttää lainkaan sisäisesti. Öljy voi ärsyttää ihoa eikä se sovi aromaterapiaan. M. Rajala Salvioita noin 900 lajia Salviat kuuluvat Lamiaceae- eli huulikukkaiskasvien heimoon Salvioita tunnetaan noin 900 lajia eri puolilta maapalloa. Salviat ovat 1-, 2- tai monivuotisia ainavihantia pensaita tai puolipensaita. Rohtosalvia on kaksi- tai useampivuotinen, 40­80 cm korkea voimakastuoksuinen puutuvavartinen puolipensas. Sen lehdet ovat suikeat, paksut, tuoksuvat ja väkevän makuiset. Kukat ovat vaalean sinipunertavat, kaksihuuliset, ja sijaitsevat versonlatvoissa. Lajista on monia värimuotoja, varsinkin lehdet voivat olla esimerkiksi punertavia ja valko- ja keltalaikkuisia. Rohtosalviaa esiintyy luonnonvaraisena Välimeren alueella, mutta se on levinnyt muuallekin Euroopassa. Suomessa se selviää vain viljeltynä ja ankarina talvina se on peitettävä. Hyötykäytössä olevia salvioita on myös monia lajeja ja lajikkeita. Usein käytettyjä ovat Salvia officinalis (alalaji major ja alalaji minor), dalmatialainen salvia ja Salvia lavandulifolia eli espanjalainen salvia. Muita usein käytettyjä lajeja ovat Salvia sclarea, muskatellisalvia ja Salvia fruticosa (syn. S. triloba) eli kreikkalainen salvia. Lue lisää: Salviaa vaihdevuosivaivoihin