Näin ehkäiset luiden haurastumista
 

Osteoporoosista eli luiden haurastumisesta on tullut yhä nuorempien naisten sekä myös miesten ongelma. Perimä ja tietyt sairaudet altistavat luiden haurastumiselle, mutta myös liikkumattomuus ja virheelliset ruokatottumukset. Osteoporoosista onkin tulossa todellinen kansantauti. Perinnöllisten seikkojen kuten sirorakenteisuuden ja vaalean ihon tiedetään lisäävän osteoporoosiriskiä. Myös tietyt sairaudet altistavat iästä riippumatta luukadolle. Tällaisia ovat mm. lapsuusiässä sairastettu syöpä, nivelreuma sekä laktoosi-intoleranssi ja keliakia. Keliakia on sikäli ongelmallinen, että sitä voi sairastaa lähes oireettomanakin. Vasta ensimmäinen murtuma saattaa paljastaa sairauden, kun luuntiheys havaitaan nuorehkolla ihmisellä alhaiseksi. Luunmurtuma, yleisimmin rannemurtuma, antaa asiantuntijoiden mukaan aina aiheen luuntiheyden tutkimiseen. Jos sitten todetaan osteoporoosi, diagnoosi ei merkitse maailmanloppua vaan hoitojen käynnistämistä välittömästi. Hoidot ovatkin kehittyneet, sillä osteoporoosia on tutkittu runsaasti viime vuosikymmeninä. Osteoporoosi ei ole mikään uusi sairaus, mutta sen kansantaloudellinen merkitys on valtava. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa yhteiskunnalle kymmeniä tuhansia euroja sairauden aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Terveet, kohtuulliset elämäntavat Luukadon etenemistä voidaan oleellisesti hidastaa elämäntapamuutoksilla. Suolan käyttöä olisi hyvä rajoittaa, sillä suolan natrium lisää kalsiumin poistumista kehosta. Saman tekee myös kahvin kofeiini. Täydellisen kahviraittiiksi ei kuitenkaan tarvitse heittäytyä, sillä vielä neljää, viittä kupillista kahvia päivässä pidetään kuhtuullisena määränä. Alkoholinkin käytössä riittää kohtuus. Tupakointi sen sijaan kannattaisi lopettaa kokonaan. Nämä suositukset ovat hyödyksi koko terveydelle eivätkä vain luustolle. Liikkumalla lujat luut Säännöllinen liikunta on erittäin tärkeä luuston lujittaja. Pallopelit, naruhyppely tai vaikkapa rauhallinen hölkkä tai reipas kävely stimuloivat tehokkaasti uuden luumassan syntyä. Liikkua pitäisi kaikenikäisenä, sillä liikunta lisää myös lihasten massaa ja koordinaatiokykyä. Tämä taas suojaa kaatumiselta ja sitä kautta murtumilta. Myöhemmälläkin iällä kannattaa siis aloittaa aktiivinen liikunta. Nykyään tiedetään, että luja luusto luodaan jo nuoruusvuosina. Kasvuiässä ja varsinkin murrosiässä saadaan 40% luuston vahvuudesta. Lapset ja murrosikäiset pitäisikin innostaa tv:n ja tietokonepelien äärestä ulos leikkimään ja pelaamaan. Vanhempien vaivannäkö lastensa kuskaamiseksi liikuntaharrastuksiin ei siis ole turhanaikaista hössötystä. Murrosiän jälkeen runsaskaan liikunta ei enää kasvata luun tiheyttä merkittävästi. Täysiarvoista ravintoa Ruokavalion tulisi olla täysiarvoinen ja kasvispainotteinen. Koska elimistön happo-emästasapaino vaikuttaa kivennäisainetasapainoon ja sitä kautta luuston kuntoon, happoa muodostavien ruoka-aineiden kuten raffinoitujen elintarvikkeiden ja eläinperäisen proteiinin osuutta olisi hyvä vähentää. Virheellinen ravitsemus lieneekin nykyään pääsyitä luuston - eikä vain hampaiden - huonoon tilaan. Varsinkin sokeria syödään uskomattomia määriä mitä erilaisimpien "kevyt"tuotteiden nimikkeiden alla alkaen maustetuista marjajogurteista ja rasvattomista, mutta reippaasti sokeroiduista ja suolatuista muroista. Sokeri samoin kuin suolakin ovat luustolle tärkeän kalsiumin ryöväreitä, sillä ne lisäävät sen eritystä virtsaan. Imeytyvyys kalsiumin ongelma Kalsium on luuston tärkeä rakennusaine. Noin 99 prosenttia elimistön kalsiumista onkin sitoutuneena luustoon ja hampaisiin. Kalsiumin suurin ogelma ei ole sen saatavuus vaan sen huono imeytyminen. Kalsiumin päivittäinen saantisuositus on naisille noin 800 mg ja miehille 1000 mg. Lähes 80 % kalsiumista saadaan maitovalmisteista. Maito ja ennen muuta hapanmaitotuotteet - mieluiten luomulaatuisina - ovatkin siinä mielessä hyviä kalsiumin lähteitä, että niistä se imeytyy verrattain hyvin. Jo muutama maitolasillinen ja pari siivua emmental-tyyppistä juustoa riittävät ainakin teoriassa tyydyttämään päivätarpeen. Kun maitotuotteet nautitaan vielä esimerkiksi A-piimänä, jogurttina tai viilinä, edistetään suoliston hyvinvointia ja ravintoaineiden imeytymistä. Kasvisten ongelmana on kalsiumin huonompi imeytyvyys. Esimerkiksi oksalaatit, joita on mm. pinaatissa ja raparperissa, ja fytaatit, joita on mm. pavuissa ja vehnänleseissä, haittaavat kalsiumin imeytymistä. Kasvikunnassa on runsaasti hyviäkin kalsiumlähteitä. Näistä parhaita ovat kerä- ja parsakaali, soija ja seesaminsiemenet. Jos haluaa varmistua riittävästä kalsiuminsaannista, kalkkipitoista ravintoa kannattaa nauttia useassa pienehkössä erässä päivän mittaan. Pienestä annoksesta elimistö kykenee hyödyntämään suhteellisesti suuremman osan kalsiumia. Imeytymistä voi tehostaa Urticalcin-tableteilla, jonka homeopaattiset aineosat edistävät kalsiumin aktiivista imeytymistä. D-vitamiinilisät tarpeen pimeään vuodenaikaan Kalsiumin imeytyminen suolistossa edellyttää useiden muiden aineiden läsnäoloa. Tällaisia ovat magnesium, A- ja C-vitamiinit sekä ennen muuta D-vitamiini. Elimistö ei voi hyödyntää kalsiumia ilman D-vitamiinia. Molempien saannin pitää olla tasapainossa, jotta luusto hyötyisi näistä sille tärkeistä rakennusaineista. D-vitamiinia muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ihossa. Elimistö taas muodostaa D-vitamiinista kalsiumin imeytymisessä tarvittavaa hormonia. Voimakkaasta auringonvalosta esimerkiksi etelänmatkalla nauttivien kannattaa muistaa, että auringonsuojavoide estää D-vitamiinin kehittymisen iholla. Toisaalta suojavoiteita pitää ehdottomasti käyttää palamisen ehkäisemiseksi niin etelässä kuin kotimaassakin ihosyöpäriskin takia. Viime aikoina on puhuttu suomalaisia pimeään talviaikaan uhkaavasta D-vitamiinin puutteesta. Vähävaloinen aika kestää meillä käytännössä syyskuun lopulta aina toukokuun alkuun. Asiantuntijat neuvovat suomalaisia täydentämään ravintoa D-vitamiinilisillä pimeään vuodenaikaan. Puutos ei koske pelkästään pieniä lapsia tai laitoshoidossa olevia vanhuksia, joille D-vitamiinilisiä on jo pitkään suositeltu. Kasvissyöjille täydennystä suositellaan kautta vuoden. Ikääntyvien ihon kyky tuottaa D-vitamiinia auringonvalosta on alentunut, joten tarve sen saantiin ravinnosta lisääntyy iän myötä. Useinkaan normaalista ravinnosta saatava D-vitamiini ei riitä tätä tarvetta kattamaan. Ravinnosta D-vitamiinia saadaan rasvaisesta kalasta, metsäsienistä, voista, munankeltuaisesta ja lehtivihanneksista, joissa sitä on pieniä määriä. Vanha tuttu kalanmaksaöljy on edelleenkin tehokas, luonnollinen D-vitamiinilisä. Magnesiumia ja kalsiumia oikeassa suhteessa Myös magnesium ja varsinkin sen ja kalsiumin keskinäinen suhde on merkittävä luuston hyvinvoinnille. Magnesiumin ja kalsiumin suotuisin suhde elimistössä on 1:2. Jos kalsiumin saantia siis lisätään, pitäisi magnesiumiakin saada lisää. Magnesiumia saa mm. soijasta, täysjyväviljoista, pähkinöistä, vihreistä vihanneksista ja monista hedelmistä. Alkoholi sekä synteettiinen D-vitamiini, joka itseensä sitomalla poistaa sen elimistöstä, syövät magnesiumvarastoja. Myös valkoinen sokeri ja jauhot ryöväävät elimistöstä magnesiumia ja kalsiumia. Fosforikin on tärkeä aine luustolle, melkein yhtä tärkeä kuin kalsium. Sitä kuitenkin yleensä saadaan riittävästi mm. lihasta, munista, kalasta, täysjyväviljoista, pähkinöistä ja siemenistä. Hormonihoidoista luovuttu Koska osteoporoosi kiihtyy vaihdevuosien aikaan hormonaalisten muutosten seurauksena, ehkäisyksi on tarjottu hormonikorvaushoitoa. Sen terveydelle aiheuttamien haittojen on kuitenkin todettu ylittävän hyödyt. Viime aikoina on lisäksi keskusteltu synteettisten hormonien käytön aiheuttamista ympäristöhaitoista. Joutuessaan jätevesien mukana luontoon niillä on yllättäviä, kauaskantoisia vaikutuksia mm. kaloihin. Ongelmana on, etteivät synteettiset hormonit neutraloidu luonnossa. Luonnolliset hormonit sen sijaan hajoavat aiheuttamatta haittaa eliöille. Hormonitoimintaa voi tasapainottaa luonnonmukaisesti esimerkiksi täydentämällä ruokavaliota vehnänalkioöljyllä, josta saa luonnollista E-vitamiinia. Kasviestrogeeneja saa mm. soijasta. Myös kuningatarhyytelö eli gelée royale sisältää hormonitoimintaa tasapainottavia kasviperäisiä hormoneja. Vaihdevuosi-ikäisten naisten olisi joka tapauksessa hyvä käydä mittauttamassa luuntiheytensä. ER Nämä heikentävät luustoa Liikkumattomuus Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö Kofeiini; juo kahvia korkeintaan 4-5 kupillista päivässä. Fosfaatit, joita saa mm. cola-juomista ja lisäaineista. Ne estävät kalsiumin ja muidenkin kivennäisaineiden imeytymistä. Liika sokerin ja suolan syönti, sillä ne lisäävät kalsiumin eritystä virtsaan. Liian paljon eläinproteiineja sisältävä ravinto, joka nostaa veren happamuutta; sen neutralointiin tarvitaan mm. kalsiumia. D-vitamiinin puute etenkin pimeään vuodenaikaan. Suolisto-ongelmat, jotka heikentävät mm. kivennäisaineiden imeytymistä. Jatkuva laihduttaminen yksipuolisella ruokavaliolla. Monet lääkkeet ja sairaudet (ns. toissijainen osteoporoosi) Suojaudu luunmurtumilta liukkaalla kelillä käyttämällä jalkineiden liukuesteitä ja lonkkasuojaimia, joka tehokkaasti suojaa pelätyltä lonkkamurtumalta.