Asiantuntijana fysioterapeutti Tuula Lauttamus:

Vauhtia verenkiertoon
 

Kaikki liikunta tehostaa verenkiertoa, mikä onkin liikunnan merkittävimpiä terveysvaikutuksia. Sijoita pieniä kuntoilu- ja venyttelyhetkiä jokaiseen päivään! Liikkuminen edistää verenkierron ohella aineenvaihduntaa ja lihasten verensaantia. Näin se auttaa elimistöä hyödyntämään tehokkaasti ravintoaineet niin lihas- kuin solutasolla. Kun veri alkaa kiertää kunnolla, tuntee virkistyvänsä ja lämpenevänsä. Jo muutaman minuutin lisähappi saa olon tuntumaan energisemmältä. Mielialakin nousee kummasti hengityksen syvenemisen myötä. Liikkua voi monella tapaa. Aina ei edes huomaa harrastavansa liikuntaa, sillä myös nk. hyötyliikunta - tavalliset arkiaskareet siivouksesta kaupassakäyntiin - käyvät monesti kelpo kuntolenkistä. Yritä lisätä pieniä liikunta- ja venyttelyhetkiä jokaiseen päivään perinteisten liikkumismuotojen kuten kävelyn, lenkkeilyn, uinnin ja jumppien lisäksi. Muista että liikunta on erinomaista vastalääkettä syysmasennukseen ja että jokainen siihen sijoitettu minuutti maksaa itsensä monin kerroin takaisin lisääntyneenä jaksamisena ja hyvänä olona. Liikuntamuodolla ei ole väliä, pääasia että syke nousee ja hengitys syvenee. Kokeile vaikkapa jotakin näistä: Venyttele, vaikkapa aamulla, keskellä päivää työn ohessa, ja vielä lopuksi illalla. Tee kotitöitä rivakasti ja nauttien; imuroi koko huusholli isoilla liikkeillä, pyyhi pölyjä myös suurilta pinnoilta kuten ovista. Näin saat niveliin laajoja liikeratoja. Taukojumppaa, pyörittele ja nostele raajoja, nyrkkeile ilmaan. Istu ja nouse ylös tuolilta 10-20 kertaa. Pyörittele, kipristele ja pumppaa käsiä ja jalkoja ääreisverenkierron tehostamiseksi. Tee pyrähdyksiä kävelyyn. Kulje portaat kahteen kertaan reippaasti. Jännitä ja rentouta koko vartaloa 10-20 kertaa. Näin saat kunnon pumppausta koko kehoon. Jätä auto kauas parkkipaikalle tai kokonaan kotiin. Verenkiertoa vilkastuttavat yrtit Orapihlaja, tarkemmin pyöröliuskaorapihlaja (Crataegus oxyacantha) on tunnetuimpia ja parhaiten tutkittuja sydäntä ja verenkiertoa vahvistavia yrttejä. Orapihlajan vaikuttavat aineet ovat prosyaniidit (mm. epikatekiini) ja flavonoidit (hyperosidi ja viteksiini). Niitä on sen lehdissä, kukissa ja marjoissa. Suomessa Lääkelaitos on hyväksynyt orapihlaja- eli Crataegus-uutteen rohdosvalmisteeksi lieviin sydänvaivoihin. Orapihlajan on osoitettu parantavan sydänverenkiertoa ja sydänlihaksen supistuskykyä. Se myös rauhoittaa ja säännöllistää sydämen toimintaa. Tästä syystä se sopii erityisesti stressiperäisiin sydäntuntemuksiin. Kun olo tuntuu väsyneeltä ja sydän pompottelee, kannattaa kokeilla orapihlajaa. Ensin on kuitenkin hyvä selvittää lääkärillä, ettei kyse ole vakavammasta ongelmasta. Myös orapihlajan yhteiskäytöstä sydänlääkityksen kanssa pitäisi keskustella lääkärin kanssa, koska se saattaa vahvistaa joidenkin lääkkeiden vaikutusta. Crataegus-tipat ovat mainio apu aktiivisesti kuntoilevalle, sillä ne vahvistavat sydämen hapenotto- ja suorituskykyä sekä nopeuttavat palautumista liikuntasuorituksen jälkeen. Orapihlaja sopii myös keski-ikäisille, tehokkaampaa liikuntaa vasta aloitteleville. Tippojen nauttiminen vahvistaa muutoin tervettä, mutta liikunnan puutteen tai stressin heikentämää sydäntä. Sydämen jaksaessa paremmin kynnys säännölliseen kuntoiluun madaltuu. Neidonhiuspuu eli Ginkgo biloba tunnetaan ääreisverenkierron vilkastuttajana. Ginkgon vaikuttavat aineet, ginkgoflavonoidit ja terpeenilaktonit, ovat sen lehdissä. Neidonhiuspuu sopii erityisesti niille, jotka säiden viiletessä kärsivät herkästi palelevista jaloista ja käsistä. Koska neidonhiuspuu vilkastuttaa myös aivoverenkiertoa, sitä on suositeltu ikääntymiseen liittyvään muistin heikkenemiseen. Neidonhiuspuun lehtiuutetta on viime vuosina tutkittu paljon. Siitä on saatu kiinnostavia tuloksia mm. dementian ehkäisyssä. Monet silmälääkärit suosittelevat sitä myös makuladegeneraation eli silmänpohjan ikärappeuman etenemisen hidastamiseen. Molemmissa tapauksissa kasvin teho perustuu siihen, että se edistää veren virtausta ohuissa kapillaarisuonissa. ER