Tutkitusti terveellistä, kevyttä ja herkullista:
perinteinen kreetalainen ruoka

 

Tässä numerossa alkaa perinteisen kreetalaisen ruokavalion esittely. Miksi nimenomaan kreetalaisen ruokavalion? Siksi, että monien tutkimusten perusteella sitä voi pitää yhtenä terveellisimmistä eurooppalaisista ruokavalioista. Terveysvaikutus kohdistuu etenkin sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka ovat edelleen suomalaisten vakavin tautiryhmä.

Kreetalaistyyppinen välimerellinen ruoka oloihimme sovellettuna on myös toteuttamiskelpoinen pysyvänä ruokavaliona. Ruoka on herkullista, raaka-

aineet pienen opettelun jälkeen helposti saatavilla ja enimmäkseen (oliiviöljyä lukuunottamatta) kotimaisia.

Lehtemme kreetalaisen ruokavalion asiantuntijana on yli 20 vuotta Kreetalla asunut Merja Tuominen-Gialitaki. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa kreetalaisesta keittiöstä ja on tuonut kreetalaista ruokakulttuuria Suomeen.

Kreetalainen ruokavalio on viime vuosina tullut tunnetuksi poikkeuksellisen terveellisyytensä vuoksi. Tutkimusten myötä syntynyt ansioluettelo on vaikuttava. Ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta, allergioita, osteoporoosia ja eräitä syöpiä. Kreetalaisilla on sydän- ja verisuonitauteja ja syöpäsairauksia vähiten Euroopassa. Nykykreetalaiset eivät toki täysin näiltä sairauksilta säästy, mutta niitä on huomattavasti vähemmän kuin meillä.

Kreetalainen ruokavalio ei ole tietoisesti kehitelty dieetti, vaan perinteinen kansankeittiö sellaisena kuin sitä vielä 1960- ja 1970-luvuilla toteutettiin ja toteutetaan edelleen kotiruokailussa.

Nykyisin varsinkin turistialueilla on kreetalaistenkin ruokavalio alkanut muuttua eläinrasvoja, sokeria, valkoisia jauhoja ja lihaa suosivammaksi, ja sairaudet ovat sen myötä lisääntyneet.

Lyonin kokeilu
Kun eri tutkimuksissa todettiin kreetalaisten sairastavan poikkeuksellisen vähän ns. sivilisaatiosairauksia, alettiin väittää, ettei ansio ole suinkaan ruokavalion, vaan perimän, ilmaston jne. Siksipä ranskalainen Serge Renaud, ranskalaisen lääketieteellisen tutkimuslaitoksen INSERM-in johtaja, siirsi kreetalaisen ruokavalion Ranskaan Lyoniin.

Hän valitsi kaksi koeryhmää, joiden kaikki jäsenet olivat saaneet yhden sydäninfarktin ja uusi tai uusia oli odotettavissa. Toisen ryhmän jäsenille opetettiin kreetalainen ruoanvalmistustapa. Toiset taas alkoivat noudattaa ns. sydänruokavaliota, jota American Heart Association suosittelee. Tutkimusta oli tarkoitus jatkaa neljä vuotta, mutta se jouduttiin keskeyttämään eettisistä syistä noin kahden vuoden kuluttua, sillä sydänruokavaliota noudattaneet saivat infarkteja ja kuolivat 4­5 kertaa useammin kuin kreetalaista ruokavaliota noudattaneet. Siksi Renauld suositteli kreetalaista ruokavaliota kaikille kahden tutkimusryhmän jäsenille.

Ruokavalion idea siis toimii muuallakin kuin Kreetalla, vaikka täysin alkuperäisiä raaka-aineita ei käyttöönsä saisikaan. Sovellettavuus onkin kreetalaisen ruokavalion etuja samoin kuin herkullisuus. Vain hyvänmakuinen ruoka voi voittaa nauttijansa pysyväksi käyttäjäksi.

Kesäruokaa kreetalaisittain
Mezedes - pikkupaloista helposti herkullinen kesäateria

Kreetalaisilla on tapana syödä illansuussa pieniä herkkupaloja, usein viinin, ouzon tai rakin kera. Ne saattavat olla johdantona kokonaiselle illalliselle, joka kesällä syödään myöhään.

Suomalaistetussa kreetalaistyyppisessä keittiössä mezedes-pikkupalatarjoilu riittää kokonaiseksi kesäateriaksi.

Tällainen ateria täyttää niin kotiväen kuin vierastarjoilun tarpeet, eikä isäntäväen tarvitse viettää aikaansa kuuman lieden tai grillin ääressä, sillä aterian valmistaminen on pääosin raaka-aineiden hankintaa ja niiden esillepanoa. Näin jää aikaa ja voimia leppoisahenkiseen keskusteluun ja yhdessäoloon, ja juuri sehän on koko välimerellisen ruokakulttuurin paras mauste.

Pöytään varataan sitruunalohkoja, hyvää viinietikkaa ja oliiviöljyä sekä merisuolaa. Näillä jokainen voi itse lautasellaan lisämaustaa ruokaansa. Meze-aterian voi koota esimerkiksi seuraavista aineksista:

Hedelmät ja pähkinät

  • Viinirypäleitä, päärynöitä, omenia, melonia tai muita hedelmiä, tuoreita marjoja.
  • Manteleita, pähkinöitä tai auringonkukansiemeniä.
  • Kuivattuja hedelmiä, esimerkiksi luomulaatuisia rusinoita. Kasvikset
  • Oliiveja
  • Tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, porkkanaa, kaaleja, salaatinlehtiä jne.
Tarjolla on lähes loputon määrä mitä maukkaimpia satokauden korjuutuoreita kasviksia.

Silppua pikku kulhoihin tarjolle tuoreita yrttejä: ruohosipulia, piparminttua, persiljaa, tilliä, basilikaa jne. Kasvikset leikataan lohkoiksi tai paksuiksi siivuiksi. Niille ripotellaan hitunen yrttisuolaa tai pelkkää merisuolaa, sitruunamehua ja muutama tippa kylmäpuristettua extra vergine-laatuista oliiviöljyä.

Yhteen kulhoon, lautaselle tms. laitetaan tarjolle yhtä kasvista.Vihanneksia voi olla tarjolla myös oliiviöljyssä friteerattuina, esimerkiksi kesäkurpitsaviipaleita ja sipulirenkaita.

Maitotuotteet
Vuohenmaitofetaa ja mielellään jotakin muutakin vuohen- tai lampaanmaitojuustoa.

Juustot sopivat hyvin yhteen omena- tai pääryneäviipaleiden sekä viinirypäleiden kanssa.

Kala
Jos halutaan jotakin lämmintä, voi oliiviöljyssä pannulla friteerata vaikkapa muikkuja, silakkafileitä tai isompien kalojen fileistä leikattuja paloja. Oliiviöljyfriteeraus tekee kalasta rapeaa.

Tarjolle voi laittaa myös tuoresuolattua, savustettua tai grillattua kalaa.

Leipä ja piirakat
Leipäosastolta pöytään valitaan tuoretta täysjyväleipää ja lisäksi tai pelkästään täysjyväkorppuja tai -kuivaleipää. Tarjolle voi laittaa myös täysjyväkeksejä, jne. Unohda valkoisista jauhoista leivottu leipä, jos haluat noudattaa perinteistä kreetalaista ruokavaliota.

Mikäli kesäkeittiössä on pakastin, sinne voi valmistaa kerralla paljon pieniä vuohenjuusto-yrtti tai tai vihannes-viljatäytepiirakoita, jotka voi nopeasti oliiviöljyllä voideltuina paistaa uunissa tai friteerata. Tee mahdollisimman ohut kuoritaikina täysjyväjauhoista. Käytä rasvana oliiviöljyä.

Suomalaiseen alkupalapöytään voi myös valmistaa pieniä karjalanpiirakoita. Käytä kuoreen täysjyväjauhoja ja täytteeseen täysjyväriisiä esimerkiksi oliiiviöjyllä ja porkkanasoseella mehevöitettynä. Maitoa ei piirakkatäytteeseen tarvita. Kokeile voiteluun oliiviöljyä voin tai voi-maitoseoksen sijasta. Mausta täyte yrttisuolalla tai merisuolalla ja yrteillä.

Juomat
Juomina tarjoillaan esimerkiksi jäävettä esimerkiksi sitruunalla tai Molkosanilla maustettuna, vähähiilihappoista kivennäisvettä tai viiniä. Raikas, alkoholiton "viini" syntyyy Biotta-rypälemehusta ja kivennäisvedestä; sopiva sekoitussuhde on noin puolet mehua, puolet kivennäisvettä.

Jälkiruoka
Kreetalaiseen perinneruokavalioon eivät jälkiruoat yleensä kuulu.Tavallista sokeria on viime vuosikymmeniin asti kartettu. Tämä tapa on ehkä eräs kreetalaisen perinteisen ruokavalion terveellisyyden salaisuuksia. Sokerin vieroksunnan selitys on ollut tietenkin se, ettei sitä ole ollut. Hunaja on saaren oma tuote ja perinteinen makeuttaja.

Kanelihedelmiä tai hedelmiä hunaja-vuohenmaitojugurtin kanssa Jälkiruokana voi syödä valikoiman paloiteltuja hedelmiä, joille voi tipauttaa hunajaa tai vaahterasiirappia. Hedelmien luonnetta syventää pari tippaa sitruunamehua ja kreetalaistyyppistä makunautintoa lisää ripaus kanelia.

Joskus Kreetalla syödään hedelmiä hunajalla makeutetun vuohenmaitojugurtin kanssa. Suomalaista vuohenmaitojugurttia saa meilläkin tasokkaista elintarvikeliikkeistä, samoin muuten kotimaisia kutunmaitojuustoja.MR