Lisää tietoa kasvivalmisteiden
ja lääkkeiden yhteiskäytöstä
 

Viime aikoina lehdissä on kirjoiteltu riskeistä, joita kasvivalmisteiden ja lääkkeiden yhteiskäyttö saattaa aiheuttaa. Myös valmisteiden pakkausselostuksiin on lisätty varoituksia rinnakkaiskäytöstä tiettyjen lääkkeiden kanssa. Kasvivalmisteilla itseään vuosia — jopa vuosikymmeniä — hoitamaan tottunut saattaa syystä ihmetellä, mistä oikein on kysymys.   Fytoterapiaa eli kasveilla lääkitsemistä on jälleen, lähes puolen vuosisadan hiljaiselon jälkeen, ryhdytty suosimaan varsinkin itsehoidossa sekä myös joidenkin kroonisten vaivojen hoidossa. Kasvivalmisteiden käytön lisääntymisen myötä saadaan uutta tietoa mahdollisista käyttöä rajoittavista tekijöistä. Myös tutkimustieto lisääntyy kaiken aikaa. Tarkentunut tieto kasvin vaikutuksista — niin hyödyllisista kuin haitallisistakin —  auttaa kasvivalmisteen valinnassa. Se myös korostaa entisestään kasvivalmisteen luotettavuuden ja laadun merkitystä. Itsehoitoon vain miedosti vaikuttavia rohtokasveja Suomessa kasvivalmisteita on saatavilla rekisteröityinä, lääkkeisiin verrattavina rohdosvalmisteina sekä elintarvikelainsäädännön piiriin kuuluvina erityisvalmisteina. Suurin osa näistä miedoista kasvivalmisteita eli fytoterapeutikoista on ikivanhoja rohtokasveja. Vaikutukseltaan voimakkaat, myrkylliset kasvit eivät niihin kuulu. Fytoterapeutikat ovat pikemminkin rinnastettavissa ruokaan, jossa siinäkin on parantavia aineita sekoittuneena moniin muihin, ainakin näennäisesti tehottomiin aineosiin kuten tärkkelykseen, kuituihin, lehtivihreään jne.  Varsinaisiin lääkkeisiin verrattuna kasvivalmisteiden tehoaineet ovat laimeita. Niinpä niiden lääkkeellinen teho —samoin kuin myös mahdolliset haittavaikutukset — ovat mietoja. Kasvivalmisteen, toisin kuin lääkkeiden puhdasaineiden, tehon vaikutusmekanismia on vaikea selvittää, koska kasvissa kuten elävissä organismeissa yleensäkin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tehoa kasvivalmisteilla kuitenkin on, ja siksi varovaisuus on niiden käytössä paikallaan. Kasvivalmisteiden käyttöön tulisi kiinnittää erityistä huomiota etenkin silloin, kun käyttää muita, samansuuntaisesti vaikuttavia lääkkeitä. Käytä ja valitse järkevästi Esimerkiksi mäkikuismaa ei nykyään suositella käytettäväksi samanaikaisesti muiden masennuslääkkeiden kanssa. Sen samanaikaista käyttöä ei suositella syklosporiinin, digoksiinin, ehkäisytablettien, teofylliinin, varfariinin tai HIV-lääkkeiden kanssa. Sitä ei myöskään pidä käyttää sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka aiheuttavat valoherkkyyttä. Oikein käytettynä se on kuitenkin erinomainen rohtokasvi lievän masennuksen itsehoitoon. Verta ohentavien kasvien kuten valkosipulin, neidonhiuspuun (Ginkgo biloba), hevoskastanjan, inkiväärin tai reunuspäivänkakkaran käyttöä ei suositella samanaikaisesti muiden verenohennuslääkkeiden kanssa tai muutamaa viikkoa ennen leikkausta ja yhtä pitkän aikaa sen jälkeen. Kasvi- ja rohdosvalmisteita valittaessa kannattaa kiinnitää huomiota laatuun. Korkealaatuisen ja vaikutukseltaan optimaalisen kasvivalmisteen tuottaminen vaatii tiedon ja osaamisen lisäksi vuosikymmenten kehitystyön. Turvallisinta onkin valita tunnetun, arvostetun valmistajan tuote, jolloin voi luottaa siihen, että sisältö täysin vastaa päällysmerkintöjä ja annettua käyttötarkoitusta. Lisäksi myyntipak-kauksessa oleva pakkausseloste on aina syytä lukea huolellisesti ennen käytön aloittamista. Suhteuta kohu ja varoitukset oikein Järki ja varovaisuus ovat paikallaan niin kasvivalmisteiden, rohdosvalmisteiden kuin varsinaisten lääkkeidenkin käytössä. On hyvä, että mahdollisista riskeistä puhutaan ja niistä annetaan tietoa.  Kaiken kohun keskellä voi silti jäädä huomaamatta, että kasvivalmisteiden kohdalla kyse on varsin marginaalisesta riskistä verrattuna lääkkeiden aiheuttamiin haittoihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvioitiin vuonna 1994 noin 106 000 ihmisen menehtyneen reseptilääkkeiden aiheuttamiin haitallisiin reaktioihin. Vastaavia lukuja kasvivalmisteiden osalta ei juuri ole saatavilla. Kanadasta kuitenkin tiedetään, että siellä vuodesta 1990 lähtien on raportoitu tähän mennessä kasvivalmisteiden aiheuttamiksi noin 90 haitallista tapausta, joista ainoastaan yksi on johtanut kuolemaan.  Tämä antaa viitteitä siitä, ettei kasvivalmisteiden riskejä juurikaan voi verrata lääkkeiden aiheuttamiin haittoihin. Luonnollisesti lääkkeiden käytössä vaihtoehdot saattavat joskus olla vähissä, ja kyse on aina viime kädessä lääkkeen etujen ja haittojen punnitsemisesta. Silti toivoisi, että media osoittaisi suurempaa kriittisyyttä yksittäisiä, kasvivalmisteiden aiheuttamiksi epäiltyjä haittatapauksia uutisoi-taessa.ER