Kasvilääkintää käsittelevä artikkelisarja, osa 6
 

Echinacea purpurea tutkittu, laajavaikutteinen immunostimulantti Echinacea purpureaa on käytetty varsin laaja-alaisesti eri sai-rauksiin. Viime vuosina yhä useammat tutkimukset ovat todistaneet kokemusperäisen käytön oikeaan osuneeksi. Echinacea purpurea vahvistaa kehon omaa puolustusjärjestelmää, ja siksi laaja-alainen käyttö on perusteltua. Vaikutus ihoon ja kudoksiin Echinacean indikaatioalue on aina ollut laaja ulottuen haavaisesta ihottumasta, säärihaavasta, paiseista, palovammoista ja psoriasiksesta sisäiseen käyttöön vilustumissairauksissa ja hengitystietulehduksissa. Aluksi Euroopassa tunnettiin kasvin vaikutus ihoon ja kudoksiin. Huomattiin, että esimerkiksi herpesviruksen aiheuttaman ihotulehduksen ja kroonisesti märkivien haavojen paraneminen nopeutui, kun niitä hoidettiin Echinacea-tinktuuralla. 1950-luvulla saatiin selville, että Echinaceasta puristettu mehu kykeni estämään sellaisen entsyymin toimintaa, joka vastaa neste- ja muusta aineenvaihdunnasta solujen ja suontenseinämien välillä ja samalla siis taudinaiheuttajien sisäänpääsystä ja leviämisestä elimistössä. Joitakin vuosia myöhemmin havaittiin toinenkin tärkeä vaikutusmekanismi. Tinktuura aktivoi sairaan kudoksen fibroblasti-tuotantoa. Fibroblastit ovat fibrosyyttien, sukkulamaisten sidekudossolujen esiasteita. Fibroblastien avulla taudinaiheuttajien pääsy soluihin estyy, kudos saa aikaa toipua ja haavat parantuvat. Vaikutus viruksiin Ajan mittaan saatiin selville, ettei Echinacea käy suoraan virusten kimppuun, vaan estää niiden pääsyn terveisiin soluihin. Tieto antoi myös selityksen monien lääkärien tekemälle havainnolle: Echinacea-puristemehun vaikutus oli tehokkain, kun sitä käytettiin heti virussairauden ensioireiden ilmaantuessa (esimerkiksi influenssan tai herpeksen). Mehu vaikuttaa myös silloin, kun sairastuneella on kuumetta.  Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, ettei kaikkien punahattulajikkeiden vaikutus ole samanlainen. Niinpä esimerkiksi Echinacea angustifolian vaikutus influenssa- ja herpesviruksiin on Echinacea purpureaan verrattuna vähäinen. Vaikutus immuunijärjestelmään Tärkeimpiä vaikutuksia on se, että valkosolut ja syöjäsolujen aktiviteetti lisääntyvät muutamia tunteja Echinacea-tinktuuran nauttimisen jälkeen. Tämä tapahtuu jo mainittujen vaikutusmekanismien ohella ennen kaikkea veren ns. properdiini-systeemin kautta. Properdiini on veriseerumin ainesosa, joka yhdessä magnesiumionien ja muiden seerumin ainesosien kanssa tekee sisään tunkeutuvat bakteerit vaarattomiksi. Properdiini-systeemi toimii elimistön nesteissä ja aktivoituu aina kun elimistö joutuu puolustautumaan infektioita vastaan. Useat tutkimukset ovat todistaneet Echinacean myönteisen vaikutuksen kehon omiin  puolustusjärjestelmiin. Sitä, kuinka tämä kasvikunnan immunostimulantti aktivoi puolustusjärjestelmää, on syytä selvittää tulevaisuudessa tarkemmin. Monia tutkimuksia Kuten tämän artikkelisarjan aikaisemmissa osissa on todettu, lääkekasvin virallinen tunnustus riippuu osittain kliinisistä tutkimuksista. Punahatusta näitä tutkimuksia on niin paljon, että niistä voisi helposti koota paksun kirjan. On kuitenkin todettava, että kaikki tutkimukset eivät ole riittävän tasokkaita ja että myös vertailtavuus on heikohkoa, sillä puristemehun lisäksi kokeissa on käytetty alkoholiekstrakteja ja uutteita, joissa on sekä juuri- että versouutteita tai molempia. Osassa tutkimuksia on myös käytetty ns. yhdistelmävalmisteita, joiden muiden ainesosien vaikutuksia tuloksiin on vaikea arvioida. Siksi seuraavassa mainitaan vain muutamia uudehkoja tutkimuksia. Vuonna 1998 julkistettiin ruotsalainen placebo-kontrolloitu kaksoissokkotutkimus. Sen mukaan Echinacea-puristemehua käyttäneiden ryhmästä vain 40% sai “varsinaisen vilustumissairauden”. Placeboa käyttäneessä verrokkiryhmässä luku oli 60%. Vilustumissairaus kesti puristemehuryhmässä keskimäärin kuusi vuorokautta, kontrolliryhmässä kymmenen. Freiburgin urheilulääketieteen laitoksessa triathlonisteille tehty tutkimus osoitti, että Echinacea-puristemehukäyttäjien infektioalttius väheni. Uppsalassa suoritettu placebokontrolloidussa tutkimuksessa (marraskuusta 1996 toukokuuhun 1997), jossa käytettiin A. Vogelin Echinaforcea, tultiin siihen tulokseen, että “Echinaforce osoittautui lumelääkkeeseen verrattuna selvästi ylivoimaiseksi vilustumissairauksien akuutissa hoidossa ja siedettävyys oli aivan yhtä hyvä. Siksi lääkettä voi suositella hyvin sopivaksi vilustumissairauksien hoitoon akuutissa vaiheessa”. Jo vuonna 1995 tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa oli tultu siihen tulokseen, “että Echinaforce lievittää virusinfektion oirekuvaa” ja että sen siedettävyys on erinomainen. Sivuvaikutukset erittäin harvinaisia Joka vuosi miljoonat ihmiset käyttävät Echinacea-valmisteita. Ilmoitukset sivuvaikutuksista ovat hyvin harvinaisia. Saksassa tehtiin kuuden vuoden aikana 36 ilmoitusta ongelmista, jotka liittyivät enimmäkseen allergioihin. Vakavia haittoja on ilmaantunut vain, kun Echinacea-valmistetta on käytetty ruiskeena lihakseen.  Vuosina 1986–1996 myytiin maailmassa noin 40 miljoonaa Vogelin Echinaforce-pakkausta. Näiden vuosien aikana vain 19 käyttäjää on ilmoittanut saaneensa “epätoivottuja seurauksia”. Tarkoissa selvityksissä päädyttiin siihen, että vain viidessä tapauksessa voitiin osoittaa selkeä yhteys valmisteen käyttöön. Näissä oli kyse kielen polttelusta, suun limakalvoärsytyksestä ja lyhytaikaisesta makuaistimuksen heikkenemisestä. Kaikissa tapauksissa oli valmistetta pidetty suussa nielemättä pitkän aikaa. Lähde: A. Vogel´s Gesundheitsnachrichten.  Suom. M. Rajala