Tasapainoisin mielin kohti uutta vuotta  Alfred Vogelin ajatuksia vanhenemista, elämän kunnioituksesta ja tiestä terveyteen

 

Ajatuksia ikääntymisestä Vanhenemisen ongelmat olivat ennen aivan toisenlaisia kuin nykyisin. Ennen vanhaan maaseudulla ihminen ei lopettanut työntekoa kokonaan tultuaan vanhaksi ja raihnaiseksi. Hän teki talon töitä voimiensa mukaan niin kauan kuin kykeni.Oli suorastaan mahdoton ajatus, että ihminen sysättäisiin vanhetessaan kokonaan perheyhteisön työn ulkopuolelle. Iäkkäälle tuotti tyydytystä, kun hän saattoi olla jatkuvasti mukana auttamassa. Töitä tehdessään hän unohti kipunsa ja oli muutenkin tyytyväisempi kuin jos olisi ollut toimettomana. . Ikäihmisillä saattaa olla käyttämättömiä kykyjä, joita ei aikaisemmin ole ollut mahdollisuutta kehittää. Nyt näiden kykyjen kehittäminen on järkevää ajankäyttöä, sillä se voi ehkäistä masennuksen. Aktiivisen vanhuksen elämän ehtoo on monin tavoin rikkaampi kuin toimettoman, ja hän selviytyy synkistymättä myös vanhuuden vaivoista. Vanheneminen on elämän suurimpia haasteita. Tyytyväisyyden ja henkisen tasapainon säilyttäminen ovat vanhuksen parhaat lääkkeet. Pienten ilojen arvostamisesta Moni näyttää tarvitsevan yhä voimakkaampia kiihokkeita pysyäkseen tyytyväisenä. Tasapainon saavuttanut osaa arvostaa myös elämän tarjoamia vaatimattomia iloja. Kyky iloita pienistä asioista on varsinkin varttuneemmalle suuri lahja, sillä kiihkeät huvitukset ovat mahdollisia vain nuorempana. Myönteisesti ajatteleva, maailmalle avoin ihminen löytää iloa ja tyydytystä aina ja kaikkialta. Tie terveyteen Olen vakuuttunut siitä, että tie eroon sairauksista kulkee elämäntapamuutosten, ei niinkään yhä uusien hoitokeinojen löytymisen kautta. Sairauksien syyt ovat luonnonlakien vastaisissa elämäntavoissa ja virheellisissä ravitsemustottumuksissa. Luonnon kunnioitus ja suojelu Luontoa on suojeltava. Sieltä on myös viisasta etsiä apua sairauksiin. Luontoa on hyvä oppimestari  niin ravintoon kuin terveyteenkin liittyvissä kysymyksissä. Vain itsensä, luonnon, eläinten ja toisten ihmisten kanssa sopusoinnussa elävä ihminen elää syvällisesti tyydyttävää ja onnellista elämää. Elämän kunnioituksesta  Jotta pystyisimme vastustamaan ihmisiin, ympäristöön ja eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa, meidän olisi opittava pitämään elämää pyhänä. Minusta on käsittämättömän raakaa, että ihminen päivittäisen liha-annoksen saadakseen tappaa jopa eläimiä, joita on hoitanut vuosikausia ja jotka rakastavat hoitajaansa ja luottavat häneen. Ei ehkä ole niinkään väärin sanoa, että eläinten järjestelmällinen kylmäverinen teurastaminen ja lihansyönti valmentaa ihmistä psykologisesti tappamaan sodissa toisia ihmisiä. Ihminen sopeutuu pelottavan hyvin kauheiden tekojen tekemiseen. Sen ovat sodat osoittaneet. Vain muutamia kuukausia ennen sotaan joutumista moni olisi mieluummin tappanut itsensä kuin ryhtynyt niihin hirmutekohin, jotka hänestä piankin sodan aikana ovat aivan normaaleja. Lähde: Alfred Vogelin teos Luonto, paras lääkitsijä sekä artikkelit. M. Rajala