Miten maksa oireilee?

Maksan erityisominaisuuksia on, että monet sen toimintahäiriöt ovat usein lähes oireettomia. Siksi Alfred Vogel kehotti  kiinnittämään huomiota tiettyihin varhaisiin varoitusmerkkeihin. Kun elämäntapoja muutetaan tässä vaiheessa maksaa suojaaviksi, voidaan tilanne korjata ennen kuin maksa tai muut elimet sairastuvat maksan heikon toiminnan vuoksi. Ylensyönyt, tukala olo normaalin aterian jälkeen voi olla oire maksan heikosta toiminnasta.  Myös kyltymätön jano voi olla oire maksan ärtymisestä. Se voi tosin johtua myös heikosta haiman toiminnasta tai jopa sokeritaudista. Epämääräiset maha- ja suolistovaivat, kuvotus, suolistokäyminen ja ulosteen värin, koostumuksen tai hajun muuttuminen voivat myös johtua maksasta tai sapesta.  Monet maksapotilaat ovat kertoneet tunteneensa aluksi voimakasta vastenmielisyyttä rasvaisia tai makeita ruokia kohtaan. Myös mielialojen vaihtelu on melko tyypillistä maksahäiriöiden yhteydessä. Ihminen tuntee itsensä alakuloiseksi, menettää elämänhalunsa ja kärsii äkillisistä mielialojen vaihdoksista. Maksapotilaasta saattaa tuntua, että koko ympäröivä maailma on kääntynyt häntä vastaan. Jos ihmiselle aletaan huomautella usein, että hän on muuttunut happamaksi, tympääntyneeksi ja helposti ärtyväksi, hänen on syytä epäillä maksavikaa. Ihon kutina — varsinkin  kämmenpohjien — voi olla oire maksaongelmista. Kutina saattaa joskus olla niin sietämätöntä, että ihminen raapii ihonsa rikki. Oireet voivat siis olla todella moninaiset ja niin epämääräiset, että niiden taustalta saattaa löytyä hyvin erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä häiriöitä. Varsinaiset maksan, sapen ja haiman sairaudet ja pieninkin epäily sellaisista vaativat aina pikaista yhteydenottoa lääkäriin ja asianmukaista hoitoa.  Lähde: Alfred Vogel, Maksa ja terveys, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990, toim. ja suom. Mervi Rajala