Miksi

normaalipaino

on tavoittelemisen arvoinen?
 
 

Miksi me sitten lihomme? Useimmiten   kai siksi, että syömme liikaa ja vääränlaista ruokaa. Ongelmamme on, että syötävää on ylipäätään tarjolla lähes rajattomasti. Hyvä ruoka maistuu hyvältä,  ja lisäksi  sen valmistaminen on rentouttava ja innostava harrastus.  Samanaikaisesti yhä useampi tekee  yksinomaan henkistä ponnistelua vaativaa työtä. Liikuntaharrastuskaan ei aina riitä  tasapainottamaan liian runsasta syömistä. Kiireen keskellä monilta ei tunnu riittävän enää voimia aktiiviseen liikkumiseen, vaikka sen toisaalta tiedetäänkin lisäävän jaksamista. Lisäksi kiireinen elämäntapa houkuttelee kuittaamaan aterian hampurilaisella, kahvilla ja pullalla, ts. ylipäätään ravinnolla, jossa on runsaasti tyhjiä kaloreja mutta niukasti tarpeellisia suoja-aineita.  Jatkuva stressikin voi näkyä kilojen karttumisena. Stressi voi oireilla usein nälän tunteeksi tulkittuna mahanpoltteluna, johon syödään välipalaa. Näin saadaan hetkellistä lievitystä vaivaan, josta paraneminen edellyttäisi puuttumista sen todellisiin syihin, ts. stressiin ja sen aiheuttajiin. Ruoka- ja seurustelutottumuksemme tuntien ei ole ihme, että jopa kymmenien kilojen ylipaino on varsinkin  keski-ikäistyvien ja sitä iäkkäämpien miesten ja naisten ongelma. Myös yhä useampi lapsi ja nuori on selvästi ylipainoinen. Tähän taas on suurimpia syyllisiä televisio,  jota katsellen ja samalla pientä syötävää napostellen kuluu suuri osa vapaa-ajasta. Kansanterveyslaitoksen mukaan myös yhä useampi suomalainen on ylipainoinen Kansanterveyslaitos on seurannut suomalaisten työikäisten naisten ja miesten painon kehitystä vuodesta 1972 lähtien. Seurannassa käytetään painon määrittelyssä  ns. painoindeksiä (Body mass index, BMI), joka lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m2).  Normaalipainoisiksi luokitellaan ne, joiden painoindeksi on alle 25 / m2. Ylipainoinen, enemmän tai vähemmän, on henkilö jonka painoindeksi on yli 25 kg / m2, mutta alle 30 kg / m2. Selvästi lihavia ovat ne, joiden painoindeksi on 30 kg / m2 tai suurempi. Kansanterveyslaitoksen seurannan mukaan suomalaiset ovat oppineet elämään terveellisemmin, ainakin mitä tulee ruokatottumuksiin. Nykyään syödään aiempaa kevyemmin ja monipuolisemmin. Useammat kuntoilevat myös entistä enemmän. Onkin huolestuttavaa, että tästä huolimatta voimakkaasti ylipainoisten suomalaisten osuus on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana seitsemästä kymmeneen prosenttiin. Olemme tosin vieläkin reippaasti jäljessä USA:n kehityksestä, sillä siellä tähän ryhmään kuuluvien suhteellinen osuus väestöstä on jatkuvasti noussut voimakkaasti  ja on tällä hetkellä peräti 22 prosenttia. Ylipaino näyttää olevan etenkin ikääntyvien miesten ongelma. Yli 60 prosenttia 45–64 -vuotiaista miehistä on ylipainoisia. Vastaava prosentti samanikäisillä naisilla on 50. Kaikista miehistä ylipainoisia (painoindeksi yli 25) on 53 prosenttia ja naisista 34. Ei liian laiha muttei ylipainoinenkaan  Paino-ongelmat — myös alipaino — koetaan ymmärrettävästi hyvin henkilökohtaisiksi asioiksi. Keskustelu nimenomaan ylipainon haitoista leimataan herkästi terveysterrorismiksi ja osaksi nykyistä hoikkuutta ja nuoruutta ihannoivaa elämäntapaa.  Näin tuntuu joskus olevankin. Nykyään monilla — varsinkin nuorilla — on vaikeuksia hyväksyä itseään edes normaalipainoisina. Kun katselee muotinäytösten luurankomaisen laihoja malleja, ei tarvitse ihmetellä syytä. Vääristynyt kauneusihanne vääristää myös ravintotottumukset. Itsensä nälkiinnyttäminen, anorexia nervosa, on hengenvaarallinen sairaus, johon varsinkin nuoret tytöt mutta myös pojat yhä useammin sairastuvat. Lieväkin ylipaino terveysriski Vaikkei  lievää ylipainoa sairaudeksi luokitellakaan, terveysriski se kuitenkin on. Uutta painokeskustelussa onkin, että jo lievän ylipainon (painoindeksi yli 25) katsotaan merkitsevän kohonnutta riskiä sairastua esimerkiksi aikuusiän diabetekseen. Tosin on myös todettava, että lievä vanhuusiän ylipaino voi olla jopa hyödyksi, koska se toimii elimistön voimareservinä kriisitilanteissa. Aikuisiän diabeteksen lisäksi ylipainoisuuden tiedetään altistavan koko joukolle muitakin sairauksia. Näistä suurimmat sairausryhmät ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Ylipaino  voi myös vaikeuttaa kroonisesti sairaiden, esimerkiksi astmaatikkojen oireita. Hiljattain julkistettujen tutkimustulosten mukaan ylipaino näyttäisi lisäävän selvästi myös moniin syöpälajeihin sairastumisen riskiä. Jo aiemmin on osoitettu tiettyjen syöpämuotojen kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövän ja ylipainon välillä olevan yhteyttä.  Enemmän asiallista tietoa ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä Yhä useammat käyvät lähes toivottomalta tuntuvaa kamppailua liikakiloja vastaan. Ei kuitenkaan ole syytä masentua, sillä uudet ruokatottumukset on mahdollista oppia missä elämänvaiheessa hyvänsä. Muutos on helpointa toteuttaa pienin askelin, jolloin uudet asiat on myös helpompi omaksua.  Ruokatottumusten muuttamisessa ei tietenkään ole kysymys pelkästään liikakiloista, vaan koko terveydestämme. Niin kauan kun merkittävä osa ravinnostamme on raffinoituja elintarvikkeita kuten valkoisia jauhotuotteita ja sokeria, rasvaisia ja suolaisia lihajalosteita tai tyhjää pikaruokaa,  pysyviin tuloksiin ei päästä. Mitään poppakonstia tai oikotietietä laihtumiseen sen enempää kuin terveyteenkään ei ole.  Tähän saakka epäterveellisten ravintoaineiden ja ylipäätään epäterveellisten ruokatottumusten terveyshaittoja on vähätelty ainakin moniin muihin terveysriskeihin verrattuna. Esimerkiksi  tupakoinnin haittoja on pyritty rajoittamaan lainsäädännöllä, ja useimmat tupakoitsijat ovat hyvinkin tietoisia tupakoinnin haitoista.  Voitaisiinko ruokatottumuksiin vaikuttaa nykyistä enemmän lainsäädännöllä, esimerkiksi muuttamalla maitorasvoja suosivaa lainsäädäntöä kasvirasvoja suosivammaksi tai verottamalla sokeria nykyistäkin ankarammin sen sijaan että verotusta kevennettäisiin, kuten on suunniteltu.  Ainakin tiedotusta ravitsemuksen merkityksestä hyvinvoinnillemme olisi syytä huomattavasti lisätä. Vaikka valinta onkin aina viime kädessä jokaisen itsensä, asiallinen tieto on tarpeen valinnan perusteeksi. ER

 

Kuka on normaalipainoinen? Normaalipaino ei suinkaan tarkoita mannekiinimittoja. Useimmat malleista ovat tosiasiassa selvästi alipainoisia. Normaalipaino on varsin yksilöllinen käsite, johon vaikuttavat mm. luuston rakenne ja lihaskunto. Viitteellisen normaalipainon määrittelyyn käytetään ns. painoindeksiä (Body mass index, BMI), joka lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m2). Normaalipainoisiksi luokitellaan ne, joiden painoindeksi on alle 25 kg/ m2. Ylipainoinen on henkilö, jonka painoindeksi on yli 25 kg / m2, mutta alle 30 kg / m2. Selvästi lihavia ovat ne, joiden painoindeksi on 30 kg / m2 tai suurempi. Esimerkki: Jos pituutesi on 165 cm ja painat  67 kg, painoindeksisi lasketaan näin: 67 kg  : (165 cm  x 165 cm) = 24,6  kg/m2  Koska painoindeksi on alle 25 kg/ m2,  olet normaalipainoinen.