Sellaisissa maissa kuin Etiopiassa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Romaniassa allergiat ovat harvinaisia. 

Näyttääkin siltä, että mitä korkeampi elintaso ja mitä länsimaisempi elämäntapa, sitä enemmän allergioita.

Vahva epäily on jo vuosikausia kohdistunut koko länsimaisen elinympäristön eli ilman, veden ja ruoan kemikalisoitumiseen. Myös runsas lääkkeiden käyttö sekä mitä erilaisimmat kodin ja kehon  ja puhdistusaineet ja rakennusmateriaalit ovat epäiltyjen joukossa.

Eikä luonto luonnollisimmillaankaan ole aivan syytön. Nimenomaan ruoka-aineallergioiden osasyyksi epäillään nimittäin lapsen liian varhain aloittamaa lisäravinnon saantia äidinmaidon ohella tai sen sijasta.

Nykylapset:  liian harvoin sairaita, liian eristettyjä
Saksalaisen Münsterin yliopiston tutkijoiden Keilin ja Weilandin mielestä perinnöllisen alttiuden ohella liian harjaantumaton immuunijärjestelmä on lisääntyvien allergioiden tärkein syy. 

Se, joka lapsena sairastaa vähän infektioita, on myöhemmin alttiimpi elimistön puolustusjärjestelmän ylireagoinnille allergioina.

Jos immuunijärjestelmä taas on oppinut selviytymään lukuisista taudinaiheuttajista, ylireagoi se harvemmin allergeeneihin (vieras aine, joka saa aikaan allergisen reaktion) astmalla, heinänuhalla tai allergisilla iho-oireilla.

Niinpä esimerkiksi tuhkarokon sairastaneilla lapsilla on eräiden tutkimusten mukaan seuraavien 20 vuoden aikana paljon vähemmän allergioita — vaikka kontakteja erilaisten allergeenien kanssa on yhtä paljon — kuin niillä, jotka eivät ole tuhkarokkoa sairastaneet.

Professori Dietrich Nolte Bad Reichenhallista antaa seuraavan suosituksen allergia-alttiuden vähentämiseksi: — Lasta olisi hyvä imettää ainakin kuusi kuukautta, jotta hänen elimistönsä ei joudu liian varhain tekemisiin uusien ruoka-aineiden kanssa. Lisäksi lasten tulisi tavata usein toisia lapsia, jotta he sairastaisivat mahdollisimman monia infektioita mahdollisimman varhain.

— Läheiset kontaktit lasten kesken päivähoitopaikossa ja leikkipuistoissa saavat aikaan sen, että lapsilla on melko usein nuhaa, yskää ja kuumeisia flunssia. Nämä taudit eivät kuitenkaan ole vaarallisia, ja niillä on terveyttä lujittava vaikutus, sillä ne harjaannuttavat immuunijärjestelmää. Näin tekevät myös vesi- ja vihurirokko sekä muut tavanomaiset lastentaudit.

Luonnollinen ilmastointi
Myös asuinolosuhteilla on merkitystä. Tiiviisti ulkoilmasta eristetyt, usein vieläpä koneellisesti ilmastoidut asunnot eivät ole kovinkaan terveellinen asuinympäristö. 

Kun huoneilman luonnollinen vaihtuminen on vähäistä, allergiaoireita laukaisevia aineita, esimerkiksi eläinpölyä, pölypunkkeja ja huonepölyä, kertyy huoneilmaan vähitellen suuria määriä. Rakennusmateriaaleista, huonekaluista ja sisustustekstiileistä haihtuvat haitta-aineet eivät myöskään pääse poistumaan liian tiiviiksi rakennetuista    asunnoista, etenkään silloin, kun tuuletusta kartetaan energiansäästösyistä.

Saksan yhdentyessä allergiat  lisääntyivät itäosissa
Entisen Itä-Saksan aikana allergiat olivat huomattavasti harvinaisempia kuin noilla alueilla nykyisin. Kaksi leipzigilaisten koululaisten keskuudessa tehtyä tutkimusta osoittivat, että neurodermitistapaukset (allergiset ihottumat) ovat lisääntyneet lähes puolella ja heinänuhatapaukset yli kaksinkertaistuneet sitten Saksan yhdentymisen. 

Tutkijoiden mielestä ilman laadun muuttuminen ja sen vaikutus allergioihin herätti monia kysymyksiä. DDR:n aikana Leipzigin ilmassa oli viisinkertainen rikkidioksidimäärä nykyiseen verrattuna. Nyt taas typen oksidien määrä on entiseen nähden kaksinkertaistunut.

Ilmanlaatua tärkeämmiksi tutkijat arvioivat kuitenkin asuinolosuhteiden ja ravitsemustottumusten muutokset.

Margariinit nelinkertaistivat siitepölyallergiat?
Tutkijat kiinnittivät erityistä huomiota siihen, että leipzigilaisperheet olivat Saksan yhdentymisen jälkeen siirtyneet voin käytöstä margariineihin eli erilaisiin levitteisiin. Voi oli DDR:ssä yleisin ravintorasva, sillä se oli hyvin halpaa. Saksalaiset syövät rasvaa leivällä melko paljon, sillä aamiaiseen kuuluu useimmiten tuoreita sämpylöitä ja ilta-ateriaksi syödään varsin usein leikkelein päällystettyjä voileipiä. 

Yllättävää oli se, että levitteiden syöntiin siirtyneiden perheiden lapsilla oli neljä kertaa enemmän siitepölyallergiaa kuin niiden perheiden lapsilla, jotka eivät olleet vaihtaneet voita margariineihin.

Pelkän voin syönti on kuitenkin rasite verisuonistolle, joten viisainta olisi sekoittaa kotona tuoreesta voista tai rahkasta ja kylmäpuristetuista kasviöljyistä luonnollinen ja ravitsemuksellisesti arvokas levite.  GN/MR