Artikkelit

Savijärvellä viihtyvät hevosharrastajat ja juhlavieraat

Kartanon keltaista, kaksikerroksista päärakennusta ympäröivät puistomaisessa pihapiirissä etäämmällä sijaitsevien talousrakennusten lisäksi useat pienemmät asuinrakennukset. Niistä yhdessä, vanhojen puiden ja pensaiden ympäröimässä punaisessa huvilassa asuu Camilla Simonsén, yksi viidestä sisaruksesta, joille vetovastuu kartanosta on siirtynyt.

Tilalla työskentelee kaikkiaan vuodenajasta riippuen noin 25 henkeä, joista yhdeksäntoista kuuluu perheeseen. Ulkopuoliset työskentelevät lähinnä ratsastuskoulun puolella, mutta kesällä tarvitaan lisäväkeä myös mm. puutarhaan.

Camilla kertoo, että tilalla kasvatetaan kaikki kesäkukat siemenestä itse. Istutusten ja puiston kunnossapidossa riittää työtä, kuten haastattelupäivänä, jolloin kova myrskytuuli oli katkonut tielle kookkaita oksia huvilan edustan vaahterasta.


Ohjelmallista juhlapalvelua

Savijärvelläkin uusi aika näkyy monella tavoin. Lehmät ja siat ovat vaihtuneet hevosiin ja lampaisiin. Perinteisen maatalouden lisäksi kuvaan on tullut juhlapalvelutoiminta, johon päärakennus ympäröivine puistoineen soveltuukin mainiosti. Lisäksi Savijärven sijainti on edullinen; sinne on vain noin puolen tunnin ajomatka sekä Helsingistä että Porvoosta.

Kartanoon järjestetään ohjelmallisia retkiä mm. turisteille, jotka tulevat Helsinkiin sinne poikkeavien luksusristeilijöiden mukana. Kartanoon voi myös räätälöidä tunnelmalliset juhlat, joiden kohokohtana on vaikkapa reki- tai valjakkoajoa.


Luomutila vuodesta 1994

Savijärvellä siirryttiin ennakkoluulottomasti luomuviljelyyn jo viisitoista vuotta sitten.

— Muutoksen vaikutus ympäristöön oli fantastinen. Heinäsirkkojen siritys alkoi taas kuulua ja monet harvinaiset niittykukat palasivat, Camilla kertoo.

Myös tilan hevosia hoidetaan luonnonmukaisesti. Sairaudet hoidetaan ensisijaisesti homeopaattisesti. 

— Muutos aikaisempaan on pelkästään kulusäästönä merkittävä. Vuositasolla 70 hevosen eläinlääkäri- ja lääkekuluissa säästetään noin 40-50 000 euroa, kun esimerkiksi antibiootti- ja sulfakuurit ovat ratkaisevasti vähentyneet.


Perheyritys

Kun talli on lähes vastapäätä Camillan perheen huvilaa, on helppo ymmärtää, että rajanveto työn ja yksityisyyden välillä on joskus vaikeaa.

— Toisaalta on tietysti kätevää, että hevoset ovat lähellä, mutta käytännössähän tämä tarkoittaa, että päivystän 24 tuntia vuorokaudessa.

Camillalla itsellään on viisi 12-22 -vuotiasta lasta. Hän erikoistui terveydenhoitajaksi, jotta työajat sopisivat paremmin lapsiperheen arkeen. Tosin hän työskentelee nykyään perheyrityksen ulkopuolella terveydenhoitajana vain noin 15 tuntia viikossa.

Suku ja perhe ovat hänelle tärkeä voimavara. - Aikaisemmin ruokailimmekin yhdessä vanhempieni luona. Käytännön syistä tästä on nykyään luovuttu.


Oma kokemus herätti kiinnostuksen homeopatiaan

Viitisen vuotta sitten Camilla valmistui homeopaatiksi ja hiukan myöhemmin vielä eläinhomeopaatiksi omakohtaisten kokemusten innostamana.

— Minulla oli hevonen, jonka jalkaa hoidettiin pitkään tuloksetta tavanomaisin keinoin. Sitten hevosten homeopaattiseen hoitoon erikoistunut Helen Procopé-Wahlman ehdotti, että kokeilisin homeopatiaa. Jalka parani nopeasti ja päätin ottaa selvää, mistä tässä oikein oli kyse, Camilla Simonsén kertoo.

Tällä hetkellä hänen toimintansa homeopaattina rajoittuu paljolti oman tilan eläimiin ja satunnaisiin konsultaatioihin kuten haastattelupäivänä, jolloin hän lupautui katsomaan oman perheeni koirat.

— Koirille ja hevosille sopivat paljolti samat homeopaattiset valmisteet kuin ihmisillekin. Oikean lääkkeen lisäksi myös annostuksen löytäminen eläimille on haasteellista. Homeopaattisessa hoidossa on ainakin se hyvä puoli, ettei kokeilemisesta oli ainakaan mitään haittaa. Monesti joudutaankin kokeilemalla löytämään ongelmaan sopivin ratkaisu.

Myös yrtit ja kasvirohdot kiinnostavat Camillaa ja niitäkin hän hyödyntää työssään. Hän kertoo valmistavansa mm. omaa Calendula (kehäkukka) -salvaa ja keräävänsä nokkosta ja muitakin luonnonyrttejä.
Perhe on tottunut hakemaan apua vaivoihinsa häneltä. - Lapset tulevat kysymään, mitä pilleriä tähän nyt pitäisi ottaa, hän nauraa. Usein, varsinkin flunssa-aikaan, pilleri on homeopaattinen Aconitum, joka hänen mukaansa yleensä käännyttää flunssan pois. ER

 

Kidille lisäpotkua Equi-Strath -ravintolisästä

Kidi on toinen Ben Simonsénin kansainvälisellä tasolla kisaavista parivaljakkohevosista. Kesän kilpailukausi käynnistyi hienosti voitolla Pohjoismaiden mestaruuskisoissa, mikä osoittaa Savijärven hevosparivaljakon olevan jälleen iskukunnossa.

Savijärvi stohageTanskalainen puoliverihevonen Kidi oli vuoden verran potenut lihasvammaa. Vaurioitunut reidenojentajalihas aiheutti epäpuhtautta askeliin eikä kilpailemista voinut ajatellakaan. Lihas oli ensin saatava kuntoon.

Fysioterapian ohella Camilla Simonsén päätti kokeilla Kidille yleisesti vahvistavaa Equi-Strath -lisäravinnetta. Koostumukseltaan ja vaikutuksiltaan tämä hevosille tarkoitettu lisäravinne vastaa Strath Elixir -yrttihiivavalmistetta.

Sekä Benin että Camillan mielestä Kidin kuntoutuminen sujui mallikkaasti. Myös kiiltävä karva ja koko olemus kertovat hevosen hyvinvoinnista.
— Kidi oli kisan rasittavalla maraton-osuudella todella energinen ja jaksoi vaativan radan hienosti loppuun saakka, kuvailee Ben Simonsén PM-kisoja.

Kesän tärkein kilpailu on Unkarissa elokuun lopussa pidettävät valjakkoajon MM-kilpailut. - Lähden sinne vain, jos tiedän hevosteni kykenevän todella hyviin suorituksiin, Ben Simonsén toteaa. Hän on kokenut kisakonkari, jolla on aikaisemmissa MM-kilpailuissa sijoituksia 20 parhaan joukossa.

Hevosurheilun aatelia

Suomessa valjakkoajo on kilpailumuotona suhteellisen tuntematon. Benin isä Rolf Simonsén on meillä ollut lajin merkittävimpiä tunnetuksi tekijöitä.

Hevosilla on toki Suomessakin ajettu iät ajat ja vieläkin moni haluaa esimerkiksi hääkirkkoon näyttävän valjakkokyydin. Valjakkoajoon käytetään lähinnä puoliverisiä ja erityisiä ajohevosrotuja, mutta myös suomenhevonen soveltuu tähän tarkoitukseen erinomaisesti.

Valjakkoajo on siinä mielessä vaativampaa kuin ratsastus, että hevosta on kyettävä hallitsemaan pelkästään ohjien, piiskan ja äänen avulla. Ratsastaja kykenee selästä käsin ohjaamaan hevosta myös istunnan ja pohkeiden avulla. ER

Takaisin

Arkisto