Nostetta mielialaan
Kesä hemmotteli meitä poikkeuksellisen pitkään ja lämpimästi. Mutta jo ennen ihanuuden loppumista moni ehti murehtimaan edessä olevaa kaamoskautta: kuinka sitä taas jaksaa...
Totta on, että vähenevä valo vaikuttaa meihin biologisina olentoina. Kaamosmasennus ei ole pelkkä fraasi vaan todellisuutta jopa 400.000 suomalaiselle. Totta on myös, että jo pelkkä ajatus pitkästä talvesta synkistää monen mielen. Miten selviydyn työpaineista, opiskeluista, rahahuolista, perheen tarpeiden tyydyttämisestä - syitä synkistelyyn on yllin kyllin.
Älä luovuta äläkä antaudu alakulolle!
Mielialan nostamiseen on monta lääkettä. ähenevä auringonvalo saa elimistössämme aikaan biokemiallisia muutoksia, joiden aiheuttamasta mielialan ja vireystilan laskusta on ryhdytty puhumaan kaamosmasennuksena (SAD). Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että valolla on vireystilaa kohottava vaikutus ja vastaavasti sen vähyydellä vireystilaa alentava vaikutus.
SAD on tyypillinen ilmiö meidän leveysasteellamme, jossa vuodenaikojen ja valon vaihtelut ovat voimakkaat.Peräti 400.000 suomalaisen arvioidaan kärsivän pimeään vuodenaikaan liittyvästä lievästä masennuksesta ja alakulosta.
Lisäksi arvellaan, että melatoniini-nimisellä hormonilla olisi osuutta kaamosmasennukseen. Melatoniini nimitetäänkin pimeähormoniksi, sillä sitä syntyy yön pimeinä tunteina aivojen käpylisäkkeessä. Runsas melatoniinin erittyminen pimeään vuodenaikaan saattaa aiheuttaa masennusta. Sen osuudesta SAD-oireisiin vallitsee tosin erilaisia näkemyksiä.
Kun aina vain väsyttää
Tyypillistä SAD:lle on alavireisyyden ohella lisääntynyt unen tarve. Moni nukkuu kahdesta neljään tuntia pidempiä yöunia ja valittaa silti väsynyttä oloa.
Peräti 75 prosenttia SAD:sta kärsiviä on nuoria tai keski-ikäisiä naisia. Tyypillinen kaamosmasentuja onkin työikäinen nainen. Todennäköisesti miehetkin kärsivät SAD:sta, mutta he hakeutuvat naisia harvemmin tutkimuksiin oireiden takia.
Itsehoito sopii lievään masennukseen
Useimmiten kaamosmasennuksen oireet luokitellaan lieviksi. Oireista kärsivä kokee niiden kuitenkin huonontavan ratkaisevasti elämänlaatuaan. Vain parilla prosentilla oireet ovat vakavat ja vaativat lääkärin hoitoa. Itsehoito sopii lievän masennuksen ja alavireisyyden hoitoon ja siis useimpien kaamosmasentujien oireisiin. Jos kuitenkin oireet tuntuvat vaikeilta tai omat voimat ovat ehtymässä, apua kannattaa hakea asiantuntijalta.
Monet masentuneet hoitavat itseään vaistonvaraisesti syömällä makeaa. Hiilihydraattipitoisten ruokien ja makeiden herkkujen syönti on sinänsä yksinkertainen ja toimivakin keino hankkia mielihyvää ja torjua masennusta. Sokerit ja hiilihydraattipitoinen ruoka edistävät serotoniini-nimisen hormonin tuotantoa.
Serotoniini vähentää hermosolujen aktiivisuutta ja vaikuttaa siksi rauhoittavasti. Se helpottaa myös unen tuloa. Serotoniinin esiastetta tryptofaania on mm. banaaneissa ja maidossa, mikä selittää niiden käytön unta houkuttelevana iltapalana.
Mäkikuismasta apua lievään ja keskivaikeaan masennukseen
Viime vuosina mäkikuismavalmisteet (Hypericum perforatum) ovat nouseet merkittävimmiksi kasviperäiseksi masennuslääkkeiksi. Englantilainen arvostettu lääkärilehti British Medical Journal julkisti tutkimuksen, joka osoitti mäkikuismavalmisteiden olevan 2Â4 kertaa tehokkaampia kuin kokeissa käytetyt lumelääkkeet, ja vähintään yhtä hyviä kuin synteettiset psyyken lääkkeet. Joissakin koesarjoissa mäkikuismavalmiste oli kolme kertaa tehokkaampi kuin markkinoiden parhaina pidetyt lääkkeet!
Merkillepantavaa oli myös, ettei mäkikuismalla todettu muille psyyken lääkkeille tunnusomaisia haittavaikutuksia. Tutkimuksiin osallistui lähes pari tuhatta koehenkilöä ja ne täyttivät tiukimmat tieteelliset kriteerit. (St John´s wort for depression - an overview and meta- analysis of randomised clinical trials. BMJ 1996;313:253-258.)
Kirkasvalohoitoa masennukseen
Valo, tarkemmin kirkasvalo, on viime vuosina tullut tunnetuksi kaamosmasennuksen torjujana. Kirkasvalolla tarkoitetaan värinätöntä valkoista valoa, josta UV-säteily puuttuu.
Valo vaikuttaa monin tavoin elimistöön silmien hermojuosteiden kautta kulkevina signaaleina. Kirkasvalon on todettu nostavan vireystasoa, ja sillä voidaan vaikuttaa myös melatoniinin tuotantorytmiin.
Terapeuttisen vaikutuksen aikaansaamiseksi pitäisi päivittäin oleskella yhdestä kahteen tuntiin voimakkuudeltaan noin 2500 luksin kirkasvalossa. Se on noin viisinkertainen valomäärä verrattuna tavanomaiseen, hyvin valaistuun sisätilaan. Ulkonakaan valomäärä ei pilvisenä syyspäivänä juuri ylitä 1000 luksia, joten ei ihme, jos elimistö alkaa reagoida valon vähäisyyteen.
Kirkasvaloa säteilevän valaisimen voi hankkia kotiinsa ja lukea vaikkapa ammulehden sen paisteessa. Niitä on myös monilla työpaikoilla piristämässä taukohetkiä.
ER