Artikkelit

Irti tulehduskierteestä

Infektiot ja allergiat keskenään sukua

Korvatautien erikoislääkäri Rauli Mäkelä on jo parin vuosikymmenen ajan suositellut ruokavalio- ja probioottihoitoa pikkulasten korvatulehduskierteen katkaisemiseksi. Viralliset hoitosuositukset ovat viime vuosina alkaneet lähestyä yhä enemmän näkemyksiä, joihin hän alunperin tutustui Saksan liittotasavallassa 1980-luvulla luontaislääketieteen kursseilla.

"Kun valmistuin 1972 Suomessa lääkäriksi, keskikorvan tulehdusten hoitomalli pyöri tiukasti pyhän kolminaisuuden, tärykalvon puhkaisun, antibioottien ja nuhalääkkeiden ympärillä. Ensiksi kyydistä putosivat epätieteellisinä limakalvojen turpoamista ehkäisevät nuhalääkkeet. Sitten huomio alkoi kohdistua tärykalvojen puhkaisemiseen. Kun ei Ruotsissakaan puhkaista, niin miksi sitten meillä, ihmettelivät lasta vastaanotolle tuovat vanhemmat.
Nyt tulilinjalla ovat antibiootit. Tutkimusten mukaan niistä on korvatulehduksesta kärsivälle lapselle vain vähäistä hyötyä ja vain tietyissä tilanteissa; antibiootteja ei siis pitäisi määrätä ensisijaisena hoitona."

Akuutissa vaiheessa lievitetään kipua ja odotellaan

Nykyinen hoitosuositus onkin odottaminen ja kipulääkitys. "Jollei halua käyttää heti tavanomaisia tulehduskipulääkkeitä kuten kuumesuppoja, akuuttiin vaiheeseen voi kokeilla rekisteröityjä luonnonlääkkeitä."

Näitä varmisteita voi hankkia kotiapteekkiin siltä varalta, että korvatulehdus yllättää. Jos tilanne näin rauhoittuu, valmisteiden antamista jatketaan, ja lapsi viedään jälkitarkastukseen vasta kuitenkin noin kuukauden kuluttua.

"Jos tarkastus suoritetaan kovin nopeasti akuutin vaiheen jälkeen, korvassa saattaa vielä näkyä nestettä, jolloin kuuri määrätään muuten täysin oireettomalle lapselle", Rauli Mäkelä perustelee.

Jolleivät luonnonlääkkeet katkaise tulehduksen etenemistä, turvaudutaan antibiootteihin. Puhkaisukin on paikallaan, jos korvassa on kunnolla märkää. "Toimenpide on tällaisessa tapauksessa sekä kivun että taudin hoitoa. Asiallisesti suoritetusta puhkaisusta ei ole haittaa kuulolle, eikä sen ole osoitettu altistavan uusille infektioille." Tavanomaisten nuhalääkkeiden käytöstä Rauli Mäkelä sen sijaan on luopunut lähes kokonaan.

Tulehduskierteen taustalla häiriintynyt immuunipuolustus

Entäpä jos lapsi sairastaa infektion toisensa perään? "Kannattaa miettiä, miksi tulehduskierteeseen on jouduttu. Pitäisikö jahdata bakteereita, vai onko vika jossakin muualla?"

Hoidettuaan infektiokierteessä olevia lapsia kymmenisen vuotta koululääketieteen keinoin mielestään heikoin tuloksin Rauli Mäkelä lähti etsimään apua Saksasta luontaislääketieteen kursseilta. Ensimmäiset ruokavalioon puuttuvat ja immuunipuolustusta tehostavat hoidot hän antoi jo vuosina 1981-82, eivätkä ne näistä ajoista ole paljoakaan muuttuneet.

"Päädyin tietämättäni samankaltaisiin ajatuksiin kuin professori Tuomas Peltonen Turun Yliopistollisesta Keskussairaalasta. Artikkelissaan Suomen Lääkärilehdessä 1983 hän esitti, että infektiokierteessä on turha etsiä ensisijaista syytä bakteereista. Allergialla sen sijaan on ratkaiseva merkitys korvatulehduskierteen synnyssä. Hämmästyttävää kyllä artikkeli ei saanut minkäänlaista vastakaikua, vaikka hänen esittämänsä hoitotulokset olivat erinomaiset."

Rokotuksistakaan ei odotettavissa pelastajaa

Tulehduskierteen aiheuttavat bakteerit kuuluvat lapsen normaaliin pieneliökantaan. Ne ovat kuitenkin vain toissijaisia taudinaiheuttajia ja tulevat kuvaan mukaan vasta, kun jotkin muut tekijät ovat sairastuttaneet hengitysteiden limakalvot ja sotkeneet lapsen oman immuunipuolustuksen.

Siksi Rauli Mäkelän näkemyksen mukaan rokotuksista on turha odottaa apua infektiokierteeseen. Jos kierteen aiheuttaisivat kehon ulkopuolelta tulevat pieneliöt, tilanne olisi toisin.

"Oman normaaliflooran bakteereita vastaan tuskin kyetään tekemään vaikuttavia rokotteita, koska nämä bakteerithan ovat jo oman immuunipuolustuksen tiedossa!"

Allergian syyt selvitettävä perusteellisestie

Allergioilla ja infektioilla on paljon yhteisiä tekijöitä. Siksi hoito kohdistuu lähinnä mahdollisen allergian jäljittämiseen, allergiaympäristön neeraamiseen sekä immuunipuolustuksen vahvistamiseen.

"Allergiaoireiden tutkimisessa on käytetty eniten prick-ihopistokoetta. Sillä tutkitaan nopeaa eli IgE-välitteistä allergiaa, jossa voimakas reaktio ilmenee melkeinpä välittömästi. Työssäni olen kuitenkin havainnut, että hitaiden IgG- vasta-aineiden mittaaminen antaa merkittävää lisäapua allergioita tutkittaessa. Tässä törmätään koulukuntakiistaan, sillä vallitseva käsitys vähättelee muiden kuin IgE-vasta-aineiden merkitystä."

IgG-vasta-aineiden tutkimus tehdään verestä. Mahdollisimman todenmukaisen kuvan saamiseksi kaikki kokeet olisi tehtävä ennen kuin ruokavalioon on tehty muutoksia. "Ainoa luotettava tapa selvittää elimellinen ruoka-aineallergia on laittaa lapsi ruokavaliolle, josta mahdollinen harmin aiheuttaja on poistettu", Rauli Mäkelä kuitenkin korostaa.

Tutkimusten jälkeen ongelmia aiheuttanut ruoka-aine tai muu ympäristössä oleva allergisoiva aine poistetaan.

Probioottinen hoito hitaasti yleistymässä

Viime aikoina, uuden tutkimuksen myötä probioottinen hoito on saamassa yhä enemmän kannatusta. "Vieläkin kovin pieni vähemmistö lääkäreistä käyttää sitä esimerkiksi atooppiseen ihottumaan, ja vielä harvempi infektiokierteen katkaisemiseen. Näin on siitäkin huolimatta, että mainoksia 'konnat kuriin panevista pelastajabakteereista' on vähän joka puolella."

Yleisimmin käytetyt probioottiset valmisteet sisältävät maitohappobakteereita. Rauli Mäkelä määrää potilailleen Saksassa jo 1950-luvulla markkinoilla ollutta valmistetta, Symbioflor 1-tippoja, sekä Gefilus-kapseleita, joita saa apteekeista reseptivapaasti. Valmisteita annetaan lapselle 1-3 kuukauden ajan.

Lisäravinteet täydentävät hoitoa

"Lisäravinteet ovat osa lasten infektio-ongelmien ja allergioiden hoitokokonaisuutta. Jos lapsen ruokavalioon ei puututa eikä probioottista hoitoa anneta samanaikaisesti, lisäravinteistakaan ei saada täyttä hyötyä."

Lisäravinteiden tarkoituksena on tehostaa ja ohjata immuunipuolustusta. Tähän tarkoitukseen valitaan tarpeen mukaan vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita sekä välttämättömiä rasvahappoja. Etenkin riittävä kalsiumin saanti on tärkeää tulehduskierteen katkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi.

Oikein toteutettuna hoito tehoaa

Rauli Mäkelän mukaan valtaosassa perheistä hoito-ohjeiden toteuttaminen on tuonut selkeää apua tilanteeseen. Tulokset alkavat tavallisesti näkyä jo parin kolmen viikon aikana."Pelkästä sattumasta tuskin on kysymys. Vaikeampaa sen sijaan on analysoida, kuinka suuren avun hoitokokonaisuuden eri osat ovat antaneet", hän pohtii.

Hoito ei sulje pois samanaikaista koululääketieteen tavanomaisten menetelmien käyttöä.

"Jolleivät ensiapulääkkeet tehoa, turvaudutaan antibiootteihin tai korvien puhkaisuun. Samoin voidaan päätyä korvien putkitukseen jo ruokavaliohoidon alkuvaiheessa, jos lapsen liimakorvatilanne on jatkunut pitkään ennen hoitoon hakeutumista. Putkitukset vastaanotollani ovat kuitenkin olleet erittäin harvinaisia", Rauli Mäkelä kuvailee hoitokokemuksiaan.

ER

Elokuussa 2002 kirjakauppoihin tuleva Rauli Mäkelän kirja on vuonna 1991 ilmestyneen samannimisen teoksen toinen uudistettu ja täydennetty laitos. Kirjan koko nimi on Irti tulehduskierteestä. Apua lasten infektioihin ja allergioihin ja se on Tammen kustantama.