Artikkelit

Unettomuus on uuvuttava kiusa

Unettomuus on väsynyttä entisestään uuvuttava kauhea kiusa, mutta siitä voi tulla myös mahdollisuus oman elämän muuttamiseen omia toiveita paremmin toteuttavaksi.

Tilapäinen unettomuus reaktiona elämänmuutoksiin ja stressiin yleistä

Tilapäinen unettomuus on yleistä. Sitä esiintyy usein reagointina elämänmuutoksiin, erilaisiin kriiseihin, murheisiin, työhön liittyviin ongelmiin ja mitä erilaisimpiin akuutteihin stressitilanteisiin. Unettomuutta esiintyy myös ennen stressaavia tilanteita ja vaikkapa silloin, kun työssä vaaditaan liikaa tai ylipäätään on liikaa kiireitä suhteessa jaksamiseen. Ruumiillisiin sairauksiin voi liittyä unettomuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu, uniapnea, kilpirauhasen vajaatoiminta ja erilaiset kiputilat.

Piristeet voivat viedä unen

Piristeiden käyttöä kannattaa unihäiriöistä kärsivien tarkastella. Kahvi piristää seitsemisen tuntia, ikäihmisiä peräti kymmenisen tuntia. Piristäviä voivat olla myös tavallinen tee ja jotkut yrttiteelajit.

Kaakaossa on piristäviä aineita eli niin myös sitä sisältävissä juomissa, jälkiruoissa ja suklaassa. Satagrammaisen tummasuklaalevyn syönti piristää yhtä paljon kuin kupillinen kahvia. Monista urheilu- ja virvoitusjuomista löytyy myös piristeitä.

Unettomuustyypit: uni ei tule tai karkaa aamuyöllä

Unettomuutta on pääasiassa kahta tyyppiä: on vaikea nukahtaa eli saada unta kiinni tai sitten herää systemaattisesti aamuyöllä. Aamuyöheräily on usein masennuksen oire.

Unennäköä tarvitaan: se avaa tien alitajuntaan

Ihminen viettää keskimäärin kolmanneksen elämästään unessa. Tästä ajasta noin neljä vuotta on unennäköä.

Unet palvelevat terveyttä ja kokonaishyvinvointia. Unennäkövaiheita on normaalisti nukutussa yössä keskimäärin 3­5.

Tutkimuksissa on todettu, että jos unennäkö ehkäistään estämällä unennäkövaihe, ihminen alkaa nähdä unia valveilla eli hallusinoida. Kaikkia unia ei muisteta. Jos herää kesken unennäkövaiheen, unen muistaa parhaiten.

Unissa ihminen työstää elämänsä tapahtumia. Omien unien kuuntelu ja ymmärtäminen eheyttää. Vaikka uni olisi ahdistavakin, sillä on tehtävän

Tietoisessa muistissamme on tallessa vain murto-osa kaikesta siitä, mitä elämä on sisällään pitänyt. Loppu on tallessa alitajunnassa, jonne unet avaavat suoran reitin. Niinpä unilla on tärkeä tehtävä psyykkisenä eheyttäjänä.

Mistä apua unettomuuteen

Tilapäiseen unettomuuteen voi saada apua erilaisista nukuttavista yrttiteejuomista tai muista kasvivalmisteista. Ne ovat hyviä mietoja vaihtoehtoja, joita kannattaa kokeilla.

Ns. yömaitoa suositellaan myös. Siinä on 3-4 kertaa enemmän melatoniinia kuin tavallisessa maidossa. Melatoniini on elimistön käpylisäkkeen tuottama nukahtamista helpottava hormoni, jonka määrää elimistössä stressi vähentää.

Iltasyönti unettaa

Nukkumisen kannalta iltasyöminen voi olla järkevää ja parantaa unta. Monissa Euroopan maissa pitkähkö ilta-ateriointi ydinperhettä laajemmassa seurassa on aikuisten rentouttavaa, säännöllistä iltaohjelmaa, joka irrottaa työ- ja perhehuolista miellyttävällä tavalla.

Unettavia iltaruokia ovat runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruoat, esimerkiksi pasta ja muut viljaruoat sekä makeat hiilihydraattipitoiset jälkiruoat. Niissä on tryptofaani-nimistä välttämätöntä aminohappoa, josta muodostuu elimistössä serotoniinia. Se puolestaan on aivojen tärkeä välittäjäaine.

Näitäkin kannattaa kokeilla

Rauhallinen musiikki, rentoutuskasetti, pitkästyttävä kirja ja mukavat levolliset mielikuvat esimerkiksi luonnosta voivat helpottaa nukahtamista.

Avantouintia harrastavat kertovat sen olevan erinomaisen unentulonparantajan.

Alkoholista ei ole unilääkkeeksi

Alkoholia käytetään joskus unilääkkeenä. Se on kuitenkin huono vaihtoehto unettomuuden kuten muidenkin ongelmien ratkaisuun. Alkoholi heikentää unen laatua lisäten aamuyöheräilyä. Se vähentää nukahtamista helpottavan melatoniinin määrää ja pahentaa unenaikaisia hengityshäiriöitä.

Unettomuus mahdollisuutena paremman elämän luomiseen

Unettomuudella on viestinsä, jota kannattaa kuunnella. Se antaa mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa elämäntilannetta.

On tärkeää pohtia, mistä uniongelma viestii. Onko elämän kiireisyys imaissut mukaansa? Onko elämässä ratkaisemattomia mieltä vaivaavia konflikteja? Onko ihmissuhteissa, työssä tai muilla elämänalueilla unta häiritseviä ongelmia? Miten on omien toiveiden toteuttamisen laita? Miten voisi muuttaa elämäänsä parempaan suuntaan?

Ellei oma pohdiskelu auta kylliksi, kannattaisi hakeutua ammattiavun piiriin. Se antaa mahdollisuuden tutkiskella oman elämänsä peruskysymyksiä, esimerkiksi arvoja ja asenteita eli sitä, minkä kokee elämässä tärkeäksi.

Terapia voi auttaa näkemään entistä avoimemmin silmin elämän tarjoamia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Siellä on mahdollisuus pohtia meille jokaiselle kaikkein tärkeintä kysymystä eli sitä, mitä todella kaipaamme ja tarvitsemme. Sieltä saamme myös tukea paremman elämän luomiseen.

M. Rajala