Apua keskittymisvaikeuksiin

"Kun on väsynyt tai vaikkapa vain veren sokeri pääsee liikaa laskemaan, keskittyminen on tilapäisesti vaikeaa kenelle tahansa. Erityisen vaikeaa se on niille lähes kymmenelle prosentille, joilla perinnöllisistä tekijöistä johtuen dopamiini-nimisen aivojen välittäjäaineen taso on alempi kuin muilla. Näitä rauhattomia sieluja on yleensä muutama joka luokassa."

Riittävän pitkä yöuni, terveelliset, säännölliset ruokatavat ja reipas liikunta ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan paras resepti koululaisen keskittymisvaikeuksiin. Kukapa jaksaisi pinnistellä oppitunneilla seikkailtuaan yömyöhään netissä? Usein aamupalakin saattaa jäädä köyhäksi tai peräti syömättä kiireessä. Kun vielä liikuntaa harrastetaan vain pakosta jumppatunnilla, ei ole ihme jos väsyttää eikä tunneilla jaksa loistaa.

Nämä ongelmat ovat tuttuja vähän isompien koululaisten vanhemmille ja vielä tutumpia opettajille, jotka tuskailevat pulpeteissaan nuokkuvien oppilaiden kanssa. Vanhemmat ovat kuitenkin avainasemassa valvoessaan lastensa tekemisiä kotona.

Jos ote murrosikää lähenevästä tai jo sitä elävästä nuoresta uhkaa lipsua, epäkohtiin tulisi heti puuttua. Myöhemmin tilanteen korjaaminen vaatii suuria ponnisteluja vanhemmilta eikä aina edes onnistu. Olisikin paljon parempi tiedostaa ongelma hyvissä ajoin eikä päästää kotikuria säännöllisine nukkumaanmeno-, kotiintulo- ja ruokailuaikoineen höltymään. Tämä tosin on paljon helpommin sanottu kuin tehty, minkä murrosikäisten nuorten vanhemmat valitettavan hyvin tietävät.

Tarjolla kunnon ruokaa

Koska monien elintarvikkeissa käytettyjen lisäaineiden tiedetään vaikuttavan haitallisesti mm. keskittymiskykyyn muista haittavaikutuksista ja aineiden mahdollisista yhteisvaikutuksista puhumattakaan, vanhempien olisi hyvä hankkia kotiin mahdollisimman puhtaita, lisäaineettomia elintarvikkeita ja mahdollisuuksien mukaan valmistaa ruoka itse.

Kunnon kotiruoka alkaa jälleen olla arvossaan. Myös useimmat lapset pitävät erilaisista perunaruoista, vihanneskeitoista ja padoista, joita kannattaa valmistaa - mieluiten koko perheen voimin - kerralla parin päivän annos. Tästä on sekin hyöty, että lapset oppivat valmistamaan mieleistään kotiruokaa ja saattavat innostua enemmänkin kokkaamaan.

Kunnon aamiainen pitää aamupäivät virkeinä

Puurot sopisivat erinomaisesti koululaisen aamiaiseksi, mutta useimmat nyrpistävät niille nenäänsä. Makeat murot kyllä kelpaavat. Soke-roituja ja monesti yllättävän paljon myös suolaa sisältäviä muroja ja raksuja terveellisempi ja monipuolisempi vaihtoehto on vilja-hedelmämysli, joka on myös useimpien lasten mieleen.

A. Vogelin luomumyslissä on kaura-, vehnä- ja ruishiutaleita, paahdettua luonnonriisiä ja ohraa. Makeutena on rusinoita ja omenanpaloja sekä erittäin ravitsevaa durianhedelmää, jota kasvualueillaan Kauko-Idässä arvostetaan tehokkaana energianantajana.

Mysli maistuu niin pienille kuin isommillekin koululaisille esimerkiksi banaani- ja omenaviipaleiden, maidon tai jogurtin kanssa. Monipuolinen mysliaamiainen auttaa jaksamaan koko aamupäivän. Se sisältää runsaasti erilaisia vitaali- ja ravintoaineita, jotka luovuttavat hitaasti energiaa pitäen näin veren sokerin tasaisena.

Luonnonvitamiineja helposti väsähtäville

Helposti väsyvälle koululaiselle kannattaa kokeilla luonnollisia vitamiinivalmisteita. Alfred Vogelin kehittämästä Vitaforce-nimisestä vitamiinivalmisteesta on saatu hyviä käyttäjäkokemuksia ja tutkimustuloksia.

Valmisteeseen on koottu erinomaisiksi vi-taaliainelähteiksi tunnettuja kasvimehuja ja-uutteita, mm. tyrnimehua, vehnänalkioöljyä, mallasuutetta, siitepölyä, ruusunmarjaa ja durian-hedelmää. Niistä saadaan kaikkia tärkeimpiä vitamiineja. Elimistö kykenee hyödyntämään luonnolliset vitamiinit todella tehokkaasti, koska samalla saadaan runsaasti kivennäisaineita, entsyymejä ja muita vitamiinien imeytymiselle tärkeitä aineita.

Vitaforcen tehoa on testattu kliinisesti mm. professori Dörlingin johdolla Hampurin Lehr- und Forschungsinstitutissa. Testeissa saatiin tilastollisesti merkitseviä eroja suorituskyvyn ja keskittymiskyvyn paranemisessa; joillakin tutkituilla osa-alueilla paraneminen oli jopa 50%.

Kalaöljyä aivoille

Keskittymis- ja oppimisvaikeuksista kärsivillä on saatu hyviä tuloksia kalaöljyvalmisteilla. Niiden sisältämät omega 3-ryhmän rasvahapot (EPA eli eikosapentaeenihappo) ovat elimistölle välttämättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan. Omegaforce-kalaöljykapseleissa on EPA- ja DHA-rasvahappoja luonnollisessa suhteessa optimaalisen tehon saavuttamiseksi.

Sekä EPA että DHA tunnetaan ennen muuta veren kokkaroitumista ehkäisevinä aineina, mutta DHA:n tiedetään olevan välttämätön myös aivotoiminnalle. Tästä johtuen sitä on hyvin kokemuksin käytetty keskittymishäiriöihin ja oppimisvaikeuksiin.

ADHD: Ominaisuus jonka knassa on opittava elämään

Aiemmin puhuttiin MBD-oireyhtymästä tarkoittaen tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöistä kärsiviä lapsia. Nykyisin puhutaan mieluummin ADHD:stä, joka tulee sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder.

ADHD-imisillä on perinnöllisistä tekijöistä johtuen dopamiini-nimisen aivojen välittäjä aineen taso hieman alempi kuin muilla. Noin 5-10 prosenttia lapsista arviodaan kuuluvan tähän ryhmään. Osalla heistä on tarkkaavaisuushäiriöitä, osalla ylivilkkautta ja osalla molempia.

Dopamiinin alhainen taso aiheuttaa epämukavaa oloa. Paikallaan ollessaan lapsi muuttuu rauhattomaksi eikä pysty keskittymään, jolloin myös oppiminen ja muistaminen vaikeutuvat. Liikehtimällä aktivaatiotaso nousee ja paha olo helpottuu. Monesti tällainen lapsi kykenee keskittymään korkeintaan 15-20 minuuttia kerrallaan. ADHD on yleisempää pojilla kuin tytöillä, ja se ilmenee yleensä jo esikouluiässä.

Vaikka ADHD-lapset helposti koetaan koulussa enemmän tai vähemmän hankaliksi pulpetissaan keikkujiksi, heillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet menestyä elämäsään. He ovat energisiä, nopeita, luovia ja ennakkoluulottomia vastapainona muuten ehkä kaoottisilta vaikuttaville toimintatavoilleen.

Olisikin tärkeää, että ADHD-tyyppi tunnistettaisiin jo koulussa ja hänelle annettaisiin mahdollisuus toiminnallisempaan oppimiseen sen sijaan, että hänet nujerretaan kielteisellä palautteella. Opetuksessa olisi tärkeää pilkkoa laajemmat kokonaisuudet pienempiin osiin, joiden kunnolliseen työstämisenn lapsen keskittymiskyky kerrallaan riittää.

Myös lapselle itselleen olis tärkeää tunnistaa oma erikoislaatunsa osatakseen elää sen kanssa ja ymmärtääkseen paremmin itseään. Lääkitystä ylivilkkaille ADHD-lapsille suositellaan vain aivan ääritapauksissa, muiden keinojen loppuessa. ER